bg

Free background from VintageMadeForYou

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Kansien välissä kaupunkilomalla - Kaksi viikkoa Istanbulissa



Sade on yhtä piinaa täällä. Muualla maailmassa rankkasade on mitä todennäköisimmin siunaus lähes kaikille ja kaikelle - se on hyväksi sadolle, hyväksi eläin- ja kasvikunnalle ja romanttisena lisätilkkana hyväksi myös rakastavaisille. Mutta asia ei ole näin Istanbulissa. Meille sateessa ei välttämättä ole kyse kastumisesta. Siinä ei edes ole kyse likaantumisesta. Pikemminkin siinä on kyse suuttumisesta. Sade tietää mutaa, kaaosta ja raivoa, ikään kuin meillä ei olisi kaikkia niitä riittämiin ennestäänkin. Ja se tietää kamppailua. Kuin kissanpennut, jotka viskataan vesiämpäriin, kaikki me kymmenen miljonaa ryhdymme turhaan taisteluun pisaroita vastaan. Ei voi sanoa, että olisimme aivan ypöyksin tässä kahakassa, sillä mukana ovat myös kadut, joiden vedenpaisumusta edeltävät nimet on maalattu sablonilla tinakilpiin, samoin lukuisten pyhimysten hautakivet, joita on siroteltu joka paikkaan, roskakasat, jotka vartovat lähes joka kulmassa, järkyttävän suuret rakennusmontut, jotka pian muutetaan loistokkaiksi moderneiksi rakennuksiksi, sekä lokit. Meitä kaikkia suututtaa, kun taivas avautuu ja sylkee päällemme.

Elif Shafak: Kirottu Istanbul

Terveisiä Istanbulista! Tosin kävin siellä kotinojatuolista poistumatta, kirjallisen kaupunkilomahaasteen siivittämänä. Ensin seikkailin Elif Shafakin matkassa Kirotussa Istanbulissa, sitten tein aikamatkan yli sadan vuoden taakse Michael David Lukasin luotsaamana.  Voitte kuvitella, että eteeni levittäytyi kaksi aivan erilaista kaupunkia! Sulttaanin palatsi kaikessa loistossaan oli melkoinen vastakohta Shafakin sykkivälle metropolille, jossa viihdyin ihan yllättävänkin hyvin:

--hän oli yhä syvemmin käsittänyt, ettei kuulunut Istanbuliin sen enempää kuin kyltit, joissa luki TIETYÖMAA tai RAKENNUSTYÖMAA ja jotka kaupunki oli väliaikaisesti kiinnittänyt näkyviin, taikka sumu, joka laskeutui kaupungin ylle synkkinä iltoina vain hävitäkseen aamun koittaessa menemättä minnekään, kasaantumalla tyhjyyteen.

Siinä missä Shafak viruttaa lukijaansa rankkasateessa, rakennustyömailla, ankeissa kahviloissa ja katujen kaaoksessa, Michael David Lukas on oiva seuramatkaopas, joka pitää huolen että nojatuolimatkaajalle näytetään kaikki tärkeimmät nähtävyydet basaarista moskeijoihin ja tietysti sulttaanin hoviin.Vaikka teos ei ollut kaunokirjallisena suorituksena kovinkaan kummoinen, Stamboulin tunnelmaa oli hauska ihastella kirjan sivuilla.

Summer slipped into Stamboul under the cover of a midday shower. It took up residence near the foundations of the Galata Bridge and drifted through the city like a stray dog. Ducking in and out of alleyways, the new season made itself felt in the tenacity of fruit flies buzzing about a pyramid of figs, in the increasingly confident tone of the muezzin, and the growing petulance of shopkeepers in the produce market. --- Trees budded, bloomed, and gave fruit, while the straits were busy with migratory birds. Wave upon wave of hawk, stork, swallow, and cormorant flocked up the Bosporus on their way to old breeding grounds in Europe.

Michael David Lukas: The Oracle Of Stamboul

Koska kirjat sijoittuivat eri aikakausiin -toinen 1800-luvun lopun islamilaiseen mahtikaupunkiin ja toinen moderniin, maallistuneeseen Turkkiin - ne täydensivät hyvin toisiaan ja syvensivät nojatuolimatkalaisen kokemusta ihmeellisestä Istanbulista. Sekä Lukasin että Shafakin Istanbulissa on omanlaatuistaan lumoa, joskin aivan erilaista. Kolmannen ja neljännen näkökulman sain kahdesta Istanbul-aiheisesta blogista, jotka kruunasivat "lukulomani".  Istanbul through my eyes - Daily Istanbul photos on lumoava kuvablogi, jota olen seuraillut jo pidempään. Jos joskus pääsen Istanbuliin ihan oikeasti, toiveajankohta olisi vuotuisen tulppaanifestivaalin aikaan...

Toinen blogilöytö on kotimainen. Tuhat ja yksi tarinaa matkan varrelta on Istanbulissa perheineen asuvan suomalaisnaisen kiehtova blogi Turkista kuin myös vähän muualta, matkan varrelta...

Kaiken kaikkiaan kaupunkilomani oli oikein onnistunut, ja Istanbul pysyy unelmieni kaupunkina. Tekisi melkein mieleni jatkaa kirjakevättä näissä maisemissa, mutta taidanpa kuitenkin pyrähtää vaikkapa Ranskassa välillä ;)

13 kommenttia:

  1. Ihastuttava nojatuolimatka Istanbuliin. Pitäisi keksiä itselleni joku vastaava.

    Tein monta vuotta matkatöitä ympäri maailmaa. Istanbul on yksi mieleenpainuvimmista kaupungeista joissa olen käynyt. Se on jättikokoinen keitos kaikkea: uskontoa, vanhaa, uutta, kulttuuria, luksusputiikkeja, sepän pajoja, köyhyyttä, rikkautta, merituulta ja pakokaasua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitten olen saanut kaupungista aika oikean kuvan :) Juuri tuo monimuotoisuus ja värikkyys Istanbulissa kiehtoo.

      Poista
  2. Hyvä idea tämä nojatuolikaupunkiloma, ja mielenkiintoinen vertailu! Minä kävin Istanbulissa muutama vuosi sitten, mutta sinne sijoittuvia kirjoja en ole lukenut. Kiinnostaisi kyllä, uskon että Istanbul on tosiaan kirjallisesti hedelmällinen kaupunki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Luru, kiva kun tykkäsit :)
      Minäkään en jostain syystä ole paljon lukenut Istanbuliin sijoittuvaa kirjallisuutta ennen. Nyt tuntuu että tekee mieli lisää. Varo vain, tähän voi jäädä koukkuun ;)

      Poista
  3. Tätä oli mukava lukea. Sinun haasteesi on ihana, olen siinä mukana, kunhan vain keksin kaupungin. Nyt olen lukenut vähän epäkaupunkimaisia kirjoja. Istanbul vaikuttaa kiehtovalta - niin kirjallisesti kuin varmasti oikeastikin. Ihmeiden kaupunki, idän ja lännen rajamaisemaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Katja! Totta, Istanbul on oikea runsaudensarvi ja siksi minua niin kiehtookin. Jään ilolla odottamaan mihin kaupunkiin päätät kaupunkilomasi suunnata...

      Poista
  4. Hieno postaus, Elma-Ilona;DD

    Minäkin pidän kovasti Istanbulista vaikka en ole koskaan käynytkään siellä;))

    Minen blogi on mainio, hienot suuret kuvat ja selostustakin jonkin verran.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Aili! Istanbul on varmasti kokemisen arvoinen, vaikka esim. nuo rakennustyömaat ovat tuskin livenä ihan yhtä nautittavia kuin kirjan sivuilla... ;)

      Nyt jos matkustaisin Istanbuliin, kiinnittäisin huomiota yksityiskohtiin joita en ehkä ilman näitä kirjoja olisi tajunnut, esim. ne sabluunamaalatut katukyltit. Tunnustan että olen näiden kirjojen jälkeen vielä suurempi Istanbulin ystävä kuin olin tätä ennen.

      Poista
  5. Luulin tietysti ensin, että olit oikeasti käväissyt Istanbulissa :) Mutta kiinnostuksen kirja-Istanbuliin sait heräämään. Sinne maailmankolkkaan suuntautuva kirjallisuus kiehtoo. Ja myös matkailu tekisi terää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, kiva kun herätin kiinnostuksen :)
      Minulla kun ei ole juuri nyt elämässä oikean matkustelun aika, niin kaukokaipuuseen nämä kirjalliset kaupunkilomat ovat parasta ja luomuinta lääkettä!

      Poista
  6. Kiitos näistä kirjakurkkauksista kaupunkiin. Olen nyt jo jonkun aikaa koettanut metsästää tuota Safakin Kirottua Istanbulia täältä, mutta kuinka ollakaan, sitä ei ole. Istanbulin mielestä kirja taitaa olla kirottu sen armenialais-asian vuoksi? Ehkä onnistun saamaan itselleni suomennetun version, jotta saan kirjan lukaistua.

    Istanbul on hieno kaupunki. Sen historiaan mahtuu ainekset monenlaiseen tarinaan ja kirjaan. Tai elokuvaan. Täällä on nyt leffateattereissa menossa turkkilainen elokuva Konstantinopolin valloituksesta. Viikko sitten kävimme sen katsomassa. Aiheesta kirjoittaa Waltarimme Johannnes Angeloksessa. Siinä sitä onkin seuraava hyvä kirja Istanbulin historiasta kiinnostuneille:).

    Mukavaa päivää Elma-Ilona.

    VastaaPoista
  7. Minä kävin Istanbulissa viime syksynä ja ihastuin kaupunkiin kyllä. Tämä haasteesi on hauska ja minäkin aion siihen osallistua, kun keksin sopivan kaupungin. :)

    Voitit blogini synttäriarvonnan ja saat valita ensimmäisenä. :) Tervetuloa siis tutkimaan listaa ja valitsemaan Noidan ripin lisäksi kaksi muuta kirjaa itsellesi!

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  8. Oi ihanaa! Tulenpas katsomaan :)
    Oikein aurinkoista viikonloppua sinullekin!

    VastaaPoista

Kiitos kun kävit! Jätäthän puumerkkisi.