bg

Free background from VintageMadeForYou

tiistai 25. kesäkuuta 2013

TTT: Luontokirjoja lapsille

Terveisiä kesätauolta! Näin on käynyt ennenkin: talvisin olen luku-ja blogitoukka, kesän korvalla kuoriudun ulko-olennoksi enkä juurikaan netissä notku. Tänä kesänä ulkoilua on entistäkin enemmän, perustin näet pihapiirin lapsille kesäluontokerhon ja leijonanosa lukemisistani liittyykin juuri nyt siihen. Jotta blogissani tapahtuisi edes jotakin, esittelen parhaat löydökseni iloksi & inpiraatioksi muillekin. Tämän tiistain Top Ten, olkaahan hyviä ja tehkää hyvin:

1. Ina Manninen: Kissankukka. WSOY  2008

Kesä on alussa, ja äidin syntymäpäivä lähestyy eikä Reeta vielä ole keksinyt äidille lahjaa. Naapurin Kerkko-kissan avulla Reeta alkaa hoitaa kompostista löytynyttä ruukkukukan raatoa - jospa se vielä alkaisi kasvaa ja  siitä saisi upean synttäriyllätyksen äidille! Pienen puutarhurin kesä on pian puuhaa täynnä: on kitkettävä, kasteltava ja jopa käytävä kalassa, jotta kukka saisi voimaa kasvaa. Ja kun ärsyttävä pikkuveli vielä pistää rikkansa rokkaan, ei kommelluksilta tietenkään vältytä.

Kissankukka on suloinen, hauska ja lämminhenkinen puutarhatarina, jonka kaunis ja oivaltava kuvitus lumosi lukijan. Huumoripitoiset käänteet taas pitivät huolen siitä, että hulivilihummarityttömmekin viihtyi tarinan parissa.

- Tämä on kyllä ensimmäinen kalaa syövä kasvi, jonka olen nähnyt, Reeta puhisi.
- Saat nähdä että kasvisi kasvaa hienosti, kissa vakuutti. - Mutta kastella kukkaa pitää joka päivä ellei sada.

2. Metsämarja Aittokoski & Elli Vuorinen: Lennä Pikkuli, lennä! Aurinko Kustannus, 2011


Pikkuli on Lintusen perheen kuopus, poikasparven pienin ja heiveröisin, joka ei osaa edes kuoriutua munasta ilman apua. Kaikki muukin on kovin vaikeaa: madot ovat sille aivan liian suuria, ja lentämistä Pikkuli ei varmasti opi ikinä. Mitä jos Pikkuli ei opi lentämään ennen syksyn muuttomatkaa? Ja olisiko sittenkin jotakin, jossa Pikkuli on tietämättään toisia parempi?

"Minä en opi mitään, en ikinä", se huokaisee. "Voin saman tien painua metsän uumeniin ja unohtua sinne!"
Elli Vuorisen veikeä kuvitus kruunaa viisaan tarinan, joka tutustuttaa lukijansa linnunpoikasten varttumiseen ja muistuttaa myös siitä, että ei kannata vertailla itseään muihin. Kirjasta oli silminnähtävää lohtua ja kannustusta myös kuusivuotiaallemme, jota huolestuttaa oppiiko hän ikinä lukemaan - ainakaan yhtä hyvin kuin kaksi vuotta vanhempi toverinsa.

3. Suvi Vanhanen & Laila Nevakivi: Lapsen oma luontokirja. Minerva 2009


Metsänhaltia Miihkali vie lapset lumoavalle "aikamatkalle" suomalaiseen luontoon. Kirja seuraa Miihkalin puuhia keväästä talveen, ja tutuksi tulevat niin kummitustuomet kuin raatihuoneen siivekkäät rakastavaiset. Tarinan myötä esitellään kuin vahingossa vaikuttava määrä eläin- ja kasvilajeja, ilman että liikaa tulisi biologian oppitunti mieleen.  Nevakiven sympaattinen ja selkeä kuvitustyyli vetoaa lapsiin värikkyydellään ja hyväntuulisuudellaan, aikuinen taas arvostaa lajikuvien oikeellisuutta.

Perhospuutarha on nyt auki vieraille, päivin ja öin. Hämärän tultua lehahtavat yökköset ja kiitäjät esiin. Taskulamppu kourassaan Miihkali hiipii syreenipensaan juurelle. Se on päättänyt selvittää, ovatko upeat kiitäjät unta vai totta.

4. Iiris Kalliola: Citykettu ja muita taajaman eläimiä. WSOY 2003

Asuitpa missä hyvänsä, luontoa tarkkaillaksesi sinun ei tarvitse mennä kauas. Citykettu ja muita taajaman eläimiä esittelee kiinnostavasti ja yleistajuisesti niin pihan, puiston, rakennusten kuin muidenkin urbaanien ympäristöjen luonteenomaisia asukkaita. Tiesitkö, että lepakot lentävät kämmenillään? Onko tilhi koko ajan ihan käkenä käyneitä pihlajanmarjoja popsittuaan? Ja keitä kaikkia asuukaan alivuokralaisina muurahaisten keossa? 


Runsaiden värivalokuvien lisäksi kirjaa piristävät Tarja Lapintien pirteät piirroskuvat, jotka ainakin minulle kruunasivat kirjan.

5. Dawn Isaac: Puutarhapuuhaa lapsille. Kustannus-Mäkelä 2013



Puutarhapuuhaa lapsille sopii lapsen ensimmäiseksi puutarhakirjaksi. Hauskat ja jännittävät tehtävät sisältävät laajan kirjon askartelusta kasvaviin projekteihin: tee kaverille kasvava synttärikortti, kumisaappasta kukkaruukku tai ötököille hotelli. Tai mitä jos kasvattaisit ikioman taikaympyrän tanssipaikaksi keijuille? Tämä kirja saa haaveilemaan, että meillä olisi isompi piha! Tämä kirja on melkeinpä must, jos tykkäät möyriä mullassa ja tahdot saada lapsetkin mukaasi möyrimään. (Kirjasta löytyy onneksi myös kosolti ideoita pihattomille: aikuisen avulla syntyy monenlaista mukavaa vaikkapa parvekkeen tai ikkunalaudan iloksi.)



6. Walt Disney: Räpylät mullassa. Ankkalinnan puutarhakirja. (Duckburg Gardening Book, 2013)

 

Mitä jos ryhtyisit puutarhuriksi? Kasvata kauniita kukkasia tai istuta ikioma keittiöpuutarha - tomaatteja, papuja tai vaikkapa mansikoita. Opas neuvoo kädestä pitäen kasvimaan perustamista ja hoitoa: mistä tunnistan rikkaruohot? Entä miten houkuttelen puutarhaani hyödyllisiä hyönteisiä? 

Sarjakuvien ryydittämä nuoren puutarhurin opas on passeli vähän isommille lapsille - ja onpa siitä iloa & hyötyä myös kaltaiselleni aikuiselle, jolla on viherpeukalo keskellä kämmentä.


7. Lind, Jonsson & Fagerberg: Oma kasvioni. Otava 1998.


Jos kotoa löytyy vain yksi kasvikirja, soisin sen olevan tämä. Oma kasvioni tarjoaa tietoa tutuista kasveista niin lapsille kuin meille vähän isommillekin. Ahaa- ja ohoo-elämyksiä varmasti riittää kaikille tämän viehättävän vanhanaikaisen kirjan parissa: miksi keto-orvokkia sanotaan äitipuolenkukaksi? Ja minkä kasvin juurta kannattaa pureskella, kun armoton lakritsanhimo iskee?

Lukemaan houkuttelevat ja usein aika vauhdikkaatkin otsikot saanevat myös poikalapset höristämään korviaan: "Mesiangervon haju huijaa", "verikurjenpolvi sylkee siemeniä", "pietaryrtti, muumiot ja madot".

8. Stefan Casta & Maj Fagerberg: Kimalaisen kukkamaa. Lasten parhaat kirjat 1992.



Tämä kirja oli niin ihana, että bongattuani sen kirjastosta se oli pakko ostaa ihan omaksi! Valloittava "kesäpäiväkirja" kukkaniityn vuodenkierrosta vie meidät maan alle kimalaisten pesiin, tutustuttaa kedon kukkasiin ja kertoo myös, mitä kukkaniityn asukkaat tekevät talvisin. 

Tämän kirjan myötä meilläkin lasten vihaamat "ampparit" saivat ainakin hetkellisen armon tenavien silmissä - tosin kukaan meistä ei vielä ole toistaiseksi tohtinut kokeilla kimalaisen silittämistä, vaikka sekin on kuulemma leppoisan pörriäisen kanssa mahdollista :D

9. Mystisen liskon etsijät. Luontotehtäviä ja tarinoita. Luonto-Liitto 2009



Pimeäretkiä, lumottuja saaria, valopuita ja mystisen liskon metsästystä. Luonto-Liiton julkaisema ja myymä Mystisen liskon etsijät on tieto-, tarina- ja tehtäväkirja, joka houkuttelee lapset luontoharrastuksen pariin ja innostaa myös perustamaan oman ympäristöetsivätoimiston. (Meilläkin on sellainen, nimeltään Noitanirkot erään elintavoiltaan jännittävän yöperhosen mukaan.)



10. Mika Myllyneva ja Kirsti Tallila: Enni ja metsän puut. Kustannusosakeyhtiön Kureeri,  2006

Enni katselee metsän puita ja pohtii, millaista olisi olla joku niistä. Ennin mukana pieni lukija tutustuu tavallisiin puihimme pajusta pihlajaan ja vaahterasta mäntyyn. Pieniin käsiin sopiva kirja kulkee kätevästi mukana vaikka repussa.

Kirjan idea on  mainio. Roolileikki-ikäiset lapseni rakastavat jossittelua: jos olisit puu, olisitko mieluummin suora ja korkea kuusi vai hento ja herkkä koivu? Tallilan kaunis kuvitus tekee kirjasta oikean lukunautinnon, vaikka ontuva riimittely alussa hieman häiritsi ylikriittistä aikuista. Kun hieman hölläsin pipoani, huomasin itsekin innoissani pohtivani, viihtyisinkö paremmin monimutkaisena leppänä vai pajunkissoja taikovana pajuna ;)

Listaa olisi ollut helppo jatkaa, mutta pitäydyn tällä kertaa kymmenessä. Onko teillä omia suosikkeja lasten luontokirjojen joukossa? Kuumat vinkit ovat aina tervetulleita, kesää ja kerhoa kun kestää vielä pitkään :)

P.S. Näiden myötä nappasin samalla huikeat 8 pistettä "kansankynttiläin kokoontumisajot"-tietokirjahaasteessa! (Tosin kategoria taitaa olla kaikilla sama, eli luonto ja ympäristö.) Niin tai näin, tämän kesän jälkeen totisesti luulen luonnosta vähemmän.)

15 kommenttia:

  1. Kiitos näistä vinkeistä!
    Haluaisin opettaa lapsille "ohimennen" kasvien nimiä ja muita luo tojuttuja, mutta olisi ihan hyvä virkistää omaakin muistiaan. Ainakin tuon kasvion voisin hakea kirjastosta tarkempaan selailuun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, tuo Oma kasvioni on omiaan juurikin muistin verestämiseen! Kiva myös on oppia tutuista lajeista uusia jänniä nippelitietoja :)

      Poista
    2. Minäkin palasin vinkkaamaan parista kivasta luontokirjasta. Omana meillä on sellainen kuin Ensimmäinen ötökkäkirjani ja kirjastosta lainassa Ensimmäinen metsäkirjani. Sulla kun kielitaitoakin riittää, niin sarjaan näkyisi kuuluvan lisäksi ainakin kukka- ja tähtikirjat. :) linkitän röyhkeästi cdon:iin, kun sieltä näkyy näpsäkästi lisätietoja: http://cdon.fi/kirjat/baklien,_anja/

      Poista
  2. Kesäluontokerho on mainio juttu! Mitä kaikkea olette puuhanneet?

    Kiitos myös hyvistä kirjavinkeistä, niillä pääsee jo pitkälle. :) Suosittelen lisäksi Kari Kosken Vaarin eläinkirjaa, joka tutustuttaa mukavalla tavalla moniin suomalaisiin eläimiin. Se on ollut meillä suosikki jo muutaman vuoden ajan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Katja! Tähän mennessä kesäluontokerhossa olemme mm. käyneet linturetkellä, pitäneet kukkien hajumissikisat ja opeteltu tunnistamaan lähiympäristön kasveja. Tällä viikolla meillä on ötökkäsafari ja ensi viikolla lasten toiveesta selviytymisseikkailu. Luontoretket huipentuvat eväitten syöntiin jossain sopivassa paikassa, kuten leikkipuistossa joita lähistöllä onkin useita. Painanpa mieleen tuon Vaarin eläinkirjan, kuulostaa symppikseltä!

      Poista
    2. Kuulostaa ihanalta kerholta. Kukkien hajumissikisat on aivan loistava idea, taidammepa pitää mekin sellaiset. Kiitos kirjavinkkilistasta, tähän postaukseen palailen kurkkimaan varmasti myöhemminkin. :)

      Poista
    3. Kiva kuulla että luontokärpäsen purema tarttuu! Hajumissikisoja oli kiva vetää, ja kun lapsia vielä rohkaisee haistelemaan vähän vaatimattomamman näköisiäkin kasveja niin iloisia ylläreitä löytyy. Bonuspisteen sai meillä lisäksi se, joka löysi kaikkein karseimman hajun :D

      Poista
  3. Mainio lista! Ja luontokerhosi kuulostaa hauskalta, vauhtia ja vaaratilanteita riittää varmasti.

    Lisäisin listaan vielä aivan todella mainion kirjan, jonka kannessa on rusakko. Nimeä en muista nyt millään enkä löytänyt Helmetistäkään nyt ihan äkkiseltään. Aivan mahtava luontokirja lintuihin liittyen on myös kirja, jossa nappia painamalla saa lintujen äänet kuuluviin. Ihan mahtavaa! Opin itsekin muutaman linnun pitkällisen tahkoamisen jälkeen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, salapoliisi minussa heräsi! Piirretty rusakko vai valokuva? Ja onko kyseessä tietokirja vai rusakkoaiheinen tarina?

      Tuollaisen linnunäänikirjan minäkin haluaisin! Mistäköhän niitä mahtaa saada...

      Poista
    2. (Ja vaaratilanteita tosiaan riittää, viime kerralla varsinkin kun bongattiin pahvilintuja niin eiväthän lapset millään malttaneet olla juoksematta vaikka kuinka oli teroitettu että metsässä ei saa juosta.. ja sitten kaatuiltiin. Mutta onneksi ei isompaa tullut, ja tunnelmaakaan ei pieni kompurointi pilannut. Nyt tämä kesä varmaan meneekin osaltani pitkälti luontokirjojen parissa, vanha luontoharrastukseni on tämän kerhoilun myötä syttynyt uuteen roihuun ja ruosteinen tietotaito kaipaa kipeästi verestystä!)

      Poista
  4. Kukkien hajumissikisat!!! Kuulostaa aivan ihanalta kerholta. Ja lasten kuuluu saada vähän juostakin metsässä, ei nyt missään kallionjyrkänteellä mutta juuriin kompastelu vain kehittää motoriikkaa.

    Kiitos näistä kirjavinkeistä! Ihana Kissankukka löytyy meillä hyllystä, mutta nuo muut olivat aiemmin tuntemattomia ja ainakin Lennä, pikkuli ja Lapsen oma luontokirja päätyivät tutustumislistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta Maria, metsässähän mekin lapsina juostiin. Se vaan kun on naapurinkin lapsia mukana niin kiva jos isien ja äitien kullanmurut menee kotiin ihan verillä :O

      Tuo Lennä Pikkuli oli tosiaan symppis! Ja tuo Lasten oma luontokirja kasvaa lasten mukana, siitä riittää iloa ja oppia moniksi vuosiksi.

      Poista
  5. Todella kauniilta näyttivät nuo kuvitukset tuossa Ina Mannisen kirjassa. Jotenkin hirmuisen sympaattisen näköisiä hahmoja... ehkä vielä joku päivä lainaan itsekin jotain mukavan näköisiä lastenkirjoja kirjastosta ja bloggaan ensimmäistä kertaa sellaisesta aiheesta. :)

    VastaaPoista
  6. I follow a low carb nutrition approach and i have a lot of articles saved as examples of the articles i would like to have written as a guidance and all the content writing should be attributed with the credits to myself and the business at the end. http://x33qmhwz5k.dip.jp http://vjc95xcspz.dip.jp http://ruby7gvzvj.dip.jp

    VastaaPoista

Kiitos kun kävit! Jätäthän puumerkkisi.