bg

Free background from VintageMadeForYou

perjantai 11. tammikuuta 2013

Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja


Uskon myös tietäväni, miltä Eeva suunnilleen näytti. Hän oli pitkä molekyyliketju, todennäköisesti hyvin yksinkertainen versio nykyisestä RNA:sta. Tutkijoitten monikymmenvuotisen pohdinnan ja laboratoriokokeiden ansiosta voin myös aavistella tapahtumaketjua, joka johti Eevaan. Muutama ilta sitten istuin Virpin, Irkun ja Jürgenin kanssa berliiniläisessä biergartenissa. En tietystikään ollut pystynyt vastustamaan himoani tilata talon erikoisuus, kilon painoinen Eisbein. Röyhtäilin tyytyväisenä ja tutkailin oluttuoppiani. Vaahto oli muodostanut sen yläreunaan pitkiä kuvioita, jotka eivät näyttäneet lainkaan sattumanvaraisilta, vaan aivan ilmetyltä tamilin kielen kirjoitukselta. Tähän tapaan elämäkin saattoi saada alkunsa, ajattelin.

Esko Valtoja: Kaiken käsikirja. Mitä jokaisen tulisi tietää
Tähtiteteellinen yhdistys Ursa 2012

Palkittu tieteen popularisoija Esko Valtaoja on täällä taas, kunnianhimoisempana kuin koskaan: Kaiken käsikirja on yritys tiivistää kaikki olennainen maailmasta ja ihmisestä, aineesta ja hengestä, rapiaan pariinsataan sivuun. Humoristisella, helppotajuisella mutta älykkäällä otteellaan tähtitieteen julkkisproffa tarkastelee niin todellisuuden syvintä olemusta, luonnonlakeja, elämän lyhyttä historiaa kuin moraalia ja hengen syvyyksiä. 

Alkuräjähdyksestä Halle Berryyn on kiistattoman pitkä matka, joten uutta Sudenpentujen käsikirjaa Valtaoja ei edes yritä kirjoittaa: häntä kiinnostavat suuret linjat, historian tärkeimmät käännekohdat, joita Valtaojan suurpiirteisestä perspektiivistä ei kovin monta esiin kohoa. Eikä Valtaoja olisi Valtaoja, jos hän ei ruotisi myös lempikiistakapulaansa, tieteen ja uskon välistä tulenarkaa rajaa - omalla leppoisalla tyylillään tietenkin, omaa kantaansa peittelemättä mutta vastapuolta kunnioittaen, kuten herrasmiehen sopii. Ja mitäpä moisesta tuohtumaankaan, tuumii hän, tuo ikuinen optimisti, jolle ihmiskunnan historia ei ole kurjuuksien ketju, vaan ihmisyyden voittokulku, jossa reiluus ja altruismi kannetaan riemusaatossa primitiivisestä pimeästä hengen ja tiedon valoon. Ei siis näin:


Vaan näin: Jos Jumala on meidät luonut, epäilemättä hän on tyytyväinen kehitykseemme. Jos taas me olemme luoneet Jumalan, voimme olla tyytyväisiä siihen, että hän kehittyy meidän mukanamme yhä suuremmaksi ja yhä aikuisemmaksi - yhä inhimillisemmäksi.

Tarinautti lokikirjaan: Olen syvästi arvostanut Valtaojaa siitä asti, kun hänen esikoisteoksensa Kotona Maailmankaikkeudessa räjäytti tajuntani vuonna 2001. Muita hänen kirjojaan en ole kuitenkaan jostain syystä saanut aikaiseksi lukea. Joulupukin ansiota on, että vihdoin ja viimein pääsin palaamaan tuon sympaattisen partasuun hymy- ja ajatushermoja aktivoivien pohdiskelujen pariin. 

Aivan peruskoulupohjalta ei Valtaojan kirjaa ehkä kannata lähteä lukemaan. Jos perusyleissivistys on hallussa, Valtaojan ajatuksenjuoksussa pysyy kyllä kärryillä. Matka professoritasolta tavallisen tallaajan silmien korkeudelle käy Valtaojalta kivuttomasti silloinkin, kun kyseessä on niinkin vaikeaselkoinen asia kuin esim. kvanttifysiikka.  Professori osaa ja uskaltaa myös kyseenalaistaa ja pilkata tiedeuskovaisten yksisilmäistä hybristä - ja nautinnolla sen tekeekin:

"Tässä on kourallinen kvarkkeja ja leptoneita" epäilemättä antaa syvällisemmän käsityksen aineen rakenteesta kuin "tässä on kourallinen vettä", mutta kvarkit ja leptonitkin ovat vain yhden tietyn tason kuvauksia todellisuudesta. Kvarkki ei ole märkä eikä leptoni sammuta janoani; uljaasta "kaiken teoriasta" haaveilevat hiukkasfyysikot unohtavat helposti sen, että heidän teoriansa, heidän kuvauksensa, selittävät vain pienen osan maailmasta ympärillämme.

Aivan esikoisensa veroista ahaa-elämysten sarjatulta ei Kaiken käsikirja minulle tarjonnut. Kokonaisuutena kirja oli kuitenkin taattua Eskoa, antoisa ja virkistävä lukemus. Osallistunkin kirjalla sekä Kosmoksen lumoa ja tähtisumua-haasteeseen että Insinöörin Ajattelun viikko-haasteeseen (juuri ajoissa! Onneksi kirja ei ollut tämän pidempi.)

Summa summarum: Viihdyttävä, ajatuksia herättävä aivojumppa elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta.

P.S. Kaiken käsikirjasta on blogattu muuallakin. Jokke sekä viehättyi että vähän ärsyyntyi, Suketus ihaili kirjoittajan optimismia. Sininen zeppeliini paljastaa blogissaan, kellä oli historian ensimmäinen kikkeli. Käykää siellä tirkistelemässä, tai lukekaa itse kirja ;)

22 kommenttia:

  1. Minä sain tämän vihdoin viime viikolla, odotan kovasti. Ja voisinpa laittaa myös tuon Kotona maailmankaikkeudessa lukulistalle. Hyvin popularisoitua tiedekirjallisuutta ei voi olla liikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä lisäsin juri Valtaojan Ihmeitä omalle lukulistalleni. Ja olen kanssasi aivan samaa mieltä: ymmärrettäväksi tehtyä tiedettä mahtuu maamme kirjastoihin vielä vaikka kuinka!

      Poista
  2. Haa, mahtavaa, että luit! (ja kivaa, että osallistut haasteeseen) Antoisa ja virkistävä tämä minustakin oli, ehdottomasti. Vaikka itse rakastan myös yksityiskohtia ja anekdootteja, arvostan kovasti suuria linjoja, niiden vetelijöitä ja analysoijia.

    Lisää Valtaojaa on minunkin suunnitelmissani, seuraavaksi se yhteiskirja Pihkalan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kiinnostaisi minuakin. Nyt ajattelin lukea jonkun kivan scifin kosmoksen lumoa varten, niistäkin sain Valtaojalta hyviä vinkkejä...

      Poista
  3. Valtaojat on ikuisella tbr-listalla... sitten joskus. Kiva kun esittelit, en ole aiemmin huomannut, että tällainen on tullut =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietokirjauutuudet helposti jäävät huomaamatta, kun niistä on vähemmän hypeä. Itse kuulin vasta viime vuonna niistä kahdesta Valtaojasta, jotka ovat ilmestyneet sitten vuoden 2001.

      Poista
  4. Mulla vähän kuin Mari A:lla... Tbr:ään tämä kuuluu, muttaku... :D Oli kuitenkin tosi kiinnostava lukea ajatuksesi Kaiken käsikirjasta, ja kyllä kiitos, käyn tirkistelemässä ;)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, voin kyllä rohkaista. Valtaoja kirjoittaa niin hauskasti ja leppoisasti, että kirjan lukeminen ei ole yhtään työlästä, vaan päinvastoin oikein virkistävää. Itsekin jaksoin lapsten jo nukkuessa väsyneillä aivoillani ihan hyvin pysyä kärryillä...

      Poista
  5. Piristävä postaus :)

    Sinulla on varsin erilainen lähestymistapa kuin minulla, joka ehkä hieman liian tosikkomainen, sinä olet saanut tätä Valtaojan huumoria esiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, halusin tietoisesti tuoda tätä kirjan humoristisuutta esiin rohkaisuksi niille, jotka ehkä pelkäävät että tiedekirja olisi kuivankälväkkä, vaikeaselkoinen ja tylsä. Tieteen popularisoinnin Valtaoja tosiaan hallitsee.

      Poista
  6. Oli mukava lukea tämä. Ostin kirjan miehelleni joululahjaksi ja varmaan jossain välissä luen itsekin, kiinnostaa kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, hauska kuulla sitten jos ja kun bloggaat tästä.

      Poista
  7. Kiitos innostavasta kuvauksesta! Tämä on lukusuunnitelmissa minullakin, mutta tietokirjojen puolella odottaa aika monta muuta ensin... lasken sen varaan, että kaikkeus voi odottaa vähän, nuo kulttuuriesseet saattavat vanhentua nopeammin. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, totta! Maailmankaikkeus ei mene ihan heti pois muodista eikä sitä aivan pian korvata uudella sovelluksella :D

      Poista
  8. Mielenkiintoisen kuuloinen - Minulla on Valtaoja vielä tutustumatta. Pitäisi varmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minna, jos yhtään olet kiinnostunut kosmoksenkokoisista kysymyksistä, niin suosittelen!

      Poista
  9. Tämä on juuri se kirja, joka viehättää varmasti miestäni, joka kaiken lisäksi on Valtaojan fanittaja. Sen verran olen mediasta seurannut Valtaojan filosofointia, että totuutta kannattaa etsiä, vaikka se ei koskaan löytyisikään, etsintähän on jännää puuhaa. Avaruushan on paikka, josta on tehty valtavasti runoja, kirjoja, elokuvia, leluja ym. tosi mielenkiintoinen juttu mielestäni, siis avaruus...tosin ekoihmisenä kaikki avaruusromu on aika pelottava juttu...kun se jymähtää joku päivä meidän niskaan, voi syntyä rumaa jälkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, minä tykkään Valtaojan kirjoista jo siksikin, että hän ei yksisilmäisesti tuijota omaan kapeaan erityisalaansa, vaan sallii itsensä haltioitua elämän rikkaudesta. Näkee, että Valtaoja on nauttinut joka rivistä tätä kirjaa kirjoittaessaan.

      Poista
  10. Mahtia! Sait lukuhaasteen arvontavoiton ainoana lukijana :) Laita siis yhteystietosi tulemaan kohti teresitanblogi(at)gmail.com niin laitan paketin postiin! Itselläni on tämä Valtaoja vielä lukulistalla, mutta Kotona maailmankaikkeudessa on luettu ja tykätty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi niinkös kävi!?! Kivaa, käynpäs mailailemassa :)

      Poista
  11. Valtaoja rokkaa, ei mulla muuta :D

    VastaaPoista

Kiitos kun kävit! Jätäthän puumerkkisi.