Hän oli jo aika taitava vilkuttamaan lukiessaan, temppu onnistui hyvin kun piti kirjan ikkunan alapuolella ja katseensa siinä eikä väkijoukoissa. Herttua ei tietenkään pitänyt vähääkään siitä että hän luki, mutta hyvänen aika kuinka se helpotti.
Alan Bennett: Epätavallinen lukija
Alkuteos: The uncommon reader, 2007
Mitä tapahtuu, kun Englannin kuningatar hurahtaa kirjoihin ja hänestä tulee pesunkestävä lukutoukka? Hovissa ei kuningattaren lukemista katsota ollenkaan hyvällä silmällä: se oli harrastus, ja hänen työnsä luonteeseen kuului se, ettei harrastuksia ollut.
Kun kuningattaren lukuvimma vain pahenee, hoviväki kyllästyy päivittelyyn, käärii hihansa ja juonittelun monivuosisataisella kokemuksella yrittää vieroittaa Hänen majesteettinsa rakkaista kirjoistaan. Kirjoja katoilee, kirjastoauto lakkautetaan "budjettisyistä" ja kun kuningatar palaa yhdeltä pakollisista työmatkoistaan, jopa hänen omakätisesti nimittämänsä kirjallinen amanuenssi on kadonnut kuin tuhka tuuleen!
Mutta kuningattaren luonteeseen puolestaan ei kuulu periksiantaminen, vaikka kirjallisuusharrastuksen vastustaminen ulottuu jopa kuninkaallisiin koiriin:
Aina kun Hänen majesteettinsa pudotti kirjan lattialle, ensimmäinen paikalle ehtinyt koira kävi oitis sen kimppuun, riepotteli sitä suussaan, kuolasi märäksi ja kantoi johonkin palatsin peränurkkaan, jossa sen saattoi nautinnollisesti repiä riekaleiksi. James Tait Black-kirjallisuuspalkinnosta huolimatta se oli ollut Ian McEwanin kohtalo, ja jopa A.S. Byattin.
Tää täytyy nyt todella pistää muistiin. Luin jostakin aiemminkin tämän kehuja :)
VastaaPoistaHanna, tämä kirja on omiaan ns. välipalakirjaksi: pieni, hauska, riemastuttava. Ja silti siihen mahtuu tarkkanäköisiä oivalluksia niin lukemisen merkityksestä kuin ihmiselämästä yleensä.
VastaaPoistaMitenkäs tämä sinun blogisi on mennyt minulta ihan ohi? :O Oikein hienolta vaikuttaa, linkitän :)
VastaaPoistaAnki, blogini on vasta muutamia viikkoja vanha. Pulisin ennen kirjoista perheblogissani, mutta nyt kun olen taas innostunut lukemaan enemmän, perustin oman kirjablogin. Kiitos linkityksestä!
VastaaPoistaOlen lukenut tämän, oli kiva! Hauska idea ja hyvin toteutettu, juuri sopivan pituinenkin. Ja loppukin onnistui yllättämään! :D
VastaaPoistaKiitos kivasta lukuvinkistä! Täytyy laittaa jonon jatkoksi tämäkin, huokaus. Edellisviikko oli lomaa, ja ehdin lukea helmikuussa ennätysmäärän kirjoja. Tämän viikon olen ollut töissä, ja luetuksi tuli vain yksi ohut kirja :(
VastaaPoistaOn siis helppo samastua kuningattareen!
Ihana, kun nostit esiin minulle aivan tuntemattoman kirjan. Todella mukava juttu, haluan samaistuttavan päähenkilö-kokemuksen. :)
VastaaPoistaSatu, minäkin yllätyin. Hauskaa kun viimeinen jekku on säästetty kirjan viime lauseeseen!
VastaaPoistaKirsi, minäkin ymmärrän hyvin kuningatarta jolla on aivan liikaa luettavaa ja aivan liian vähän aikaa...
Hanna, Bennett on Brittein saarilla yksi rakastetuimmista tekstintekijöistä mutta tämä on ymmärtääkseni ensimmäinen suomennos häneltä.
Ihana tämä uusi kirjablogisi.
VastaaPoistaOlen ilmeisesti pudonnut ihan kirjamaailmasta ulos, kun kaikki täällä on minulla uutta ja ennen kuulumatonta. Varmaan johtuu siitä, että kirjani ovat pääosin ruokakaupan pokkarihyllyltä tai kirppikseltä :)
Rouva Kepponen, minulla on se onni että kirjasto on samassa pihassa kuin ruokakauppa :)
VastaaPoistaHauska löytö! Minusta on hienoa, että blogissasi on paljon erilaisia kirjoja, niitäkin, jotka eivät kierrä kaikkien muiden blogeissa ja lehtien palstoilla juuri nyt. Virkistävää! Paljon uusia kirjoja minulle, jään seuraamaan :)
VastaaPoistaPienen mökin emäntä, tervetuloa tarinautilukseen!
VastaaPoistaOlen luonteeltani löytöretkeilijä, ja pidän monenlaisista kirjoista joten tulee törmättyä kaikkeen jännään :)