Sain joku aika sitten Lumiomenalta aivan ihanan tunnustuspalkinnon. Kiitos Katja! Oli todella kannustavaa tulla muistetuksi - ja vieläpä näin pian! ♥
Tunnustus lähtee eteenpäin Ankille, Kirsille, Naakulle, Booksylle ja Katalle. Kiitos mainioista blogeista!
Tunnustukseen liittyy myös haaste. Syy siihen että nyt vasta pistän tämän tunnustuksen kiertoon, on se että blogini on niin uusi joten halusin vähän aikaa "mutustella" millaiseksi blogini muotoutuu. Nyt olen mutustellut ja valmis vastaamaan:1. Milloin aloitit blogisi?
- Helmikuussa 2011. Eli keltanokka olen :)
2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
- Kirjoista jotka olen lukenut, kirjoista jotka haluaisin lukea, välillä vaihteen vuoksi myös elokuvista, teatterista, musiikista, taiteesta, kulttuurista, ihmiselämästä yleensä... siis aiheesta kuin aiheesta ja sujuvasti myös sen vierestä. Pääpainona kuitenkin kirjat.
3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen?
- Tjaa, sitä pitäisi kysyä teiltä! Mutta itse olen sitä mieltä että lukumakuni on jokseenkin laaja: olen kiinnostunut monista asioista, ja se myös näkyy kirjoissa joita luen: kaunoa meiltä ja muualta, uutta, vanhaa ja tosivanhaa, lasten ja nuorten kirjallisuutta, fantasiaa, scifejä, elämäkertoja, muistelmia ... oma lukunsa ovat tietokirjat: tähtitiedettä, hiukkasfysiikkaa, historiaa, kansatiedettä, matkakirjoja, taidetta, kulttuuria, askartelukirjoja... oikeastaan ainut mitä ei suuremmin tule luettua, ovat dekkarit, ihan kevyt rakkaushömppä (tyyliin Nora Roberts) ja, jostain kumman syystä, novellit. Viimeksimainitun suhteen yritän parantua asenneongelmastani... sitten joskus, kun ehdin.
4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
- Äitini oli legendaarinen lukutoukka joka luki 300+ kirjaa vuodessa ja piti lukemisistaan myös blogia. Hänen kanssaan saatoimme puhua kirjoista tuntitolkulla. Äidin yllättäen kuoltua viime syksynä jäin kaipaamaan kirjakeskustelujamme. Kun menin nettiin, oli haikea olo kun tiesi ettei hänen blogiinsa ole päivityksiä tullut... niinpä aloin käydä muissa kirjablogeissa. Niitä (siis teidän blogejanne, rakkaat ystävät) lukiessani monta vuotta "puolijäässä" ollut lukuintoni virisi jälleen. Ja kun luin, niin halusin myös jakaa lukuelämykseni. Joten voisinpa sanoa, että blogin aloittaminen on osa surutyötä.
5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
- En varsinaisesti muuttaa, mutta laajentua. Tulevaisuudessa haluaisin mm. esitellä suosikkikirjojani vuosienkin takaa. Listafriikkinä haluan / aion myös laatia teemoja, joista kertovia kirjalistoja kartutan sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Ja juu, tulihan sittenkin mieleeni mitä haluaisin muuttaa: HALUAISIN PYSTYÄ OSALLISTUMAAN KAIKKIIN IHANIIN HAASTEISIIN! Valitettavasti se jäänee haaveeksi, koska, kuten kaikki tiedämme, aika on rajallista ja kiinnostavia kirjoja niiiiin paljon.
Kiitos kivasta haasteesta, Elma-Ilona! Olen seuraillut kaunista blogiasi melkein sen alkumetreiltä. Otan osaa äitisi menettämisen johdosta! Minullekin oma äiti on aina ollut tärkeä myös lukuharrastuksen kannalta. Hän aikanaan lapsuudessa johdatti kirjojen pariin ja nykyään vaihdamme kirjoja ja lukuvinkkejä ahkerasti. Otan haasteen vastaan ja syvennyn siihen viikonloppuna.
VastaaPoistaKiitos Kirsi! Meilläkin äiti kannusti lukemaan kuitenkaan painostamatta yhtään. Hän luki meille sekaisin Volter Kilpeä ja Nalle Puhia... Siksi kai minusta lukutoukka ja kirjojen sekakäyttäjä tulikin. Odotan innolla että pääsen lukemaan sinun haastevastauksesi!
VastaaPoistaOlipa oikeasti surullista, että äitisi kuoli viime syksynä. Piti oikeasti hypätä heti tänne kommentoimaan, koska oli niin koskettavasti kirjoitettu syy aloittaa kirjabloggaus ja kirjalliset keskustelut. Kaikkea hyvää!
VastaaPoistaKiitos tunnustuksesta! :) Sinun blogisi takana eittämättä kaunis ja surullinen tarina. Voimia ja mukavaa, että olet täällä kirjablogiyhteisössä nyt mukana.
VastaaPoistaOli kiva oppia sinusta lisää. :) Olen pahoillani siitä, että olet äskettäin menettänyt äitisi, mutta hän jätti sinulle ihanan perinnön!
VastaaPoistaOtan osaa suruusi äitisi kuoleman johdosta:(
VastaaPoistaOnnittelen sinua, Elma Ilona, tunnustuksen johdosta! Esität mielenkiintoiset perustelut kirjablogisi perustamiseen ja pitämiseen. Sinulla on perinteitä, Elma ILona<3
Koskettavasti kirjoitettu, osanottoni äitisi poismenon johdosta! Enpä arvannut että sinunkin blogisi on niin tuore, tämä tuntuu niin valmiilta. Jaksamista ja aurinkoa päiviisi!
VastaaPoistaTunnistanut tuon saman ongelman, että lukuisat haasteet ja vielä useammat kirjat houkuttavat, mutta aika ei vain riitä...
Kiitos paljon,kun ilahdutit päivääni Elma Ilona:)
VastaaPoistaSurullista toi äitisi tapaus:/Lämmin osanottoni♥
Kirjat ovat kiehtova maailma.Itse olen vähän hitaamman puoleinen lukija,mutta rakastan kuitenkin kirjallisuutta ja niistä keskustelemista.
Ja uutta haastetta pukkaa: http://kirjavakammari.blogspot.com/2011/03/kuka-mita-missa-milloin.html
VastaaPoista:)
Kiitos kaikille kommenteista ja osanotosta. Olette ihania, te ja veroisenne teette blogistaniasta toisen olohuoneeni, jonne nyt voin hipsiä kun kirjapuhutuuttaa.
VastaaPoistaVoi itku, kommenttini on haihtunut johonkin :-/
VastaaPoistaMutta siis, kiitoksia ja lämmin osanottoni sinulle *haleja* Minäkin menetin äidissäni parhaan kirjapuhekaverin joitain vuosia sitten. Rakkaus kirjoihin on kaunis perintö :)
Kiitos Booksy! Olen samaa mieltä, me saimme perinnön jonka arvoa ei aika eikä inflaatio kalva.
VastaaPoistaElma Ilona, muistelet äitiäsi kauneimmin lukemalla kirjoja ja levittämällä blogissasi lukemisen autuutta. Joka kerta kun kirjoitat kirjasta, sytytät kynttilän äidillesi.
VastaaPoista♥
Ekaa kertaa kylässä täällä ja päätin heti jäädä lukijaksi. Lämmin osanottoni Sinulle äitisi takia.
VastaaPoistaMinuakin on äiti kannustanut lukemaan viemällä pienestä pitäen kirjastoon ja lukemassa väsymättä ääneen, vaikka osasin lukea itsekin. Nyt se menee niin päin, että minä tyrkytän äidille luettavaksi kirjoja.
Taisin myös olla Äitisi blogin lukijoita, minäkin olen kaivannut sitä. Hienoa, että jatkat perinnettä!
VastaaPoistaKiinnostava (ja kaunis) blogi, kiinnostavat (ja kauniit) tunnustukset!
Susa, mukavaa kun tulit ja asetuit taloksi. Omaa äitiä parempaa opasta kirjojen kiehtovaan maailmaan tuskin onkaan. Minä ja äitikin vaihtelimme sujuvasti kirjoja, tiesimme tarkkaan toistemme maun.
VastaaPoistaPaula, oikein oivalsit: Ahkun blogit ovat hiljenneet, Elma Ilona jatkaa.
Elma Ilona: Lämmin osanottoni viimesyksyisestä menetyksestäsi. Ja kiitos siitä, että kaiken surun keskellä aloitit tämän ihanan kirjablogisi. Luet kiinnostavia kirjoja, keskustelet innokkaasti ja saat kirjoituksellasi monet tarinat eloon ja lentoon!
VastaaPoista♥
Voi kiitos Katja kauniista kannustavista sanoista!
VastaaPoistaKun menettää, saa uutta tilalle. Äitiä ei voi mikään korvata, mutta tämä blogi ja sen kautta saadut ystävät auttavat ja lohduttavat. ♥♥♥
Kommentoin vähän jälkijunassa, enkä osaa sanoa muuta kuin muutkin: osanotto surussasi ja hienoa ja koskettavaa, että aloitit oman blogisi surun keskellä. Ihanaa kuulla, että blogimaailmasta on löytynyt lohtua! :) Ja sinun blogisi on tuonut minulle jo paljon iloa!
VastaaPoista