Tove Jansson: Näkymätön lapsi. Lyhyitä tarinoita, oikeastaan novelleja, joista ensimmäinen on iki-ihana Kevätlaulu - tiedättehän: sen jossa Titi-Uu saa nimen. Mitä ihastuttavinta luettavaa kevätkiireiden välissä, tai vaikka tenttisumaan / kirjoituksiin pänttäävälle välipaloiksi.
Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa. Tyttären ylioppilasjuhlia pukkaa, äidillä on Alzheimer ja itsellä ei aikaa edes huomata, että kevät tulee ja menee. Kaunis ja ajatuksia herättävä kirja naisista murrosvaiheessa.
Sitten pari, joita en ole vielä lukenut, mutta jotka kuuluvat omaan kevätkirjapinooni:
Majgull Axelsson: Huhtikuun noita. Desirée makaa sairaalassa. Hän on niitä vammaisina syntyneitä, jotka 50-luvulla suljettiin laitoshoitoon pois silmistä. Hän ei osaa kävellä eikä puhua, mutta hänellä on muita kykyjä.
Desiréen äidin kolme kasvattitytärtä eivät tiedä hänen olemassaolostaan, mutta eräänä päivänä he saavat kukin salaperäisen kirjeen. Se pakottaa heidät muistamaan, miten heidän kauan sitten oli jätettävä kasvatuskotinsa, ainoa turvansa. Lääkäri Christina silmäilee sormiaan – näkyykö, että joku mursi ne tahallaan? Fyysikko Margareta muistaa, kuinka epävarmana 17-vuotiaana ryhtyi suhteeseen opettajansa kanssa. Narkomaani Birgitta taas muistaa lauseen, jota hän on hokenut koko ikänsä: ”Ei se minun vikani ollut!”
Armas K. Baltzar: Sadeaika. "Heidän välillään vallitsee rauha. Kehräävissä tanssiliikkeissä noudatetaan sallittuja rytmejä, jotka raollaan olevien tunteiden ja mustien seinien heijastuksissa lähettävät pieniä, lempeitä säteitä ympärilleen: kutsun rakkauteen. Kauniin elämän lupauksen. Kutsun ikuiseen ystävyyteen. Näkyvän ja näkymättömän elämän maahan." Sadeaika on tämän ajan versio Romeosta ja Juliasta. Tarina kertoo siitä kuinka rakkaus voittaa kaikki esteet.
Joanne Harris. Pieni suklaapuoti. Vianne Rocher on asettunut tyttärensä kanssa pieneen ranskalaiseen Lansquenetin kylään ja perustanut suloisen suklaapuodin aukiolle kirkkoa vastapäätä. Käsintehdyt makeiset ja maailmaa nähneen naisen elämänilo saavat monet purkamaan sydäntään mieluummin kaakaokupin ääressä kuin kirkossa. Mutta pääsiäisen suklaa-festivaali on kylän papille sentään liikaa!
Oman kevääni kohokohta on pääsiäinen. Oman tärkeän osastonsa kevätkirjojen joukossa muodostavat siihen liittyvät kirjat:
Juha Nirkko: Pääsiäinen. Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia.
Jose Saramago: Jeesuksen Kristuksen Evankeliumi. Saramagon tulkinta evankeliumien tapahtumista onkin hyvin omaperäinen ja haastava. Hänen lähtökohtanaan on ollut antaa Jeesuksen itsensä kertoa niistä ja myös omasta epävarmuudestaan, suhteestaan Jumalaan, siitä minkä hän näki tehtäväkseen.
Marianne Fredrikson: Marian Evankeliumi. Naisnäkökulma pääsiäisajan tapahtumiin.
Ja lopuksi yksi, joka ei suorastaan liity kevääseen, mutta olisi täydellistä luettavaa kun ulkona kevätmyrsky riehuu:
Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija. "Myrskyluoto-sarja on kuin paluu hyvää tekevään yksinkertaisuuteen." - Turun Sanomat.
Mistä kevät alkaa olen juuri kertonut Karoliinalle, sillä siinä on suomalaista keski-luokkakuvuasta, sekä myös kiintoisa kolmen naisen suhd, jossa perheen äiti ryvettää itsensä pahiten. Kuitenkin, kevättä siinäkin.
VastaaPoistaHuhtikuun noita on aina ollut minulle hyvin kiinnostava kirja. Kirja ei ole mielstäni saanut ansaitsemaansa huomiota.
Leena, olitpa nopea - ehdit kommentoida sillä aikaa kun kävin lisäämässä muutaman unohtuneen kirjan. Huhtikuun noita kiehtoo minua kovin - olisin lukenut sen varmasti jo aikoja sitten, mutta jostain syystä luulin sitä pitkään dekkariksi! *nolo*
VastaaPoistaHuhtikuun noita on huikean hyvä! Luulen, ettei siitä juuri kirjoiteta blogeissa sen vuoksi, että kirja julkaistiin jo yli kymmenen vuotta sitten eikä se ole "ajankohtainen". Hieno kirja, yksi suosikeistani. Kirja on omassa hyllyssäni ja ansaitsisi ehdottomasti tulla luetuksi uudelleen.
VastaaPoistaPieni suklaapuoti on Appelsiinin tuoksun ohella suosikkini Joanne Harrisin kirjoista. Muista en sitten välitäkään.
Ja tuo SKS:n julkaisema pääsiäiskirja on hyvä tietoteos. Näkymätön lapsi taas ihana.
Muut mainitsemasi kirjat ovat minulle (toistaiseksi) tuntemattomia. Mietin, että minulla ei taida olla varsinaista kevätkirjaa, mutta esimerkiksi Muriel Barberyn kirjoista voi tulla sellaisia, koska ne julkaistaan aina kevättalvella. Ja Oi ihana toukokuu - totta kai!
Katja, sain juuri kirjastosta mailin että varaamni Hihtikuun noita on saapunut! Kohdakkoin pääsen siis sytyttämään blogisavuja sille... uskon että ahmaisen sen melko nopeasti, malttamatonta sorttia kun olen :)
VastaaPoistaOi ihana toukokuu kuuluu minunkin listalleni, se löytyy myös hyllystäni mutta en listannut sitä koska se löytyi jo Jennin listalta, ja kunhan olen lukenut sen niin siitä tulee tietysti arvio blogiin.
Barberyyn en ole ehtinyt tutustua vielä. Osaatko sanoa, kannattaako lukea "kulinaristi" vai "eleganssi" ensin?
Oi ihana toukokuu on yksi minunkin suosikkejani:) Pieni suklaapuoti on myös ihana, muuta mainitut kirjat onkin sitten minulle tuntemattomia. (Huhtikuun noita pitäisi näköjään ainakin lukea?!):)
VastaaPoistaSanna, minun on jo pitkään haluttanut lukea Oi ihana toukokuu koska tv-sarja niin sykähdytti, ja nyt kun törmäsin pokkariin niin ostin pois kuleksimasta kevätlukemiseksi.
VastaaPoistaKuten jo omassa blogissani sanoin, kivaa että listasit - ja tosi kiva on listasikin! :) Minäkin meinasin ottaa Näkymättömän lapsen mukaan!
VastaaPoistaEn ole lukenut juuri mitään listaltasi mutta melkein kaikki kiinnostaisivat, esim. tuo Huhtikuun noita. Ja Sadeajassa on upea, kiehtova kansi! Kiitos hyvästä vinkistä, en muista ko. kirjasta aiemmin kuulleenikaan (montakohan kertaa tiettyyn kirjaan pitää törmätä, että muistaisi kuulleensa siitä?). Toivottavasti luet Oi ihana toukokuun pian, niin saadaan kuulla, mitä pidit siitä!
Jenni, tuo Sadeajan kansi herätti minunkin mielenkiintoni, ja kun luin esittelytekstin niin kiinnostuin. Nyt odottelen että kirjasto saa toimitettua sen minulle :)
VastaaPoistaMinulle käy kirjojen kanssa monesti niin, että on hirmu monat kirjaa jotka aion lukea, mutta kun menen kirjastoon niin en muistakaan mitään! Nyt olen alkanut kirjoittaa niitä muistiin sähköpostiluonnokseen - näin voin kirjastossakin piipahtaa katsomassa koneelta että mitä minun pitikään lukea!
Minullekin Näkymätön lapsi on ehdoton kevätkirja. (ja Taikatalvi pitää ehdottomasti pitää lukea aina kuumimmalla kesähelteellä, se viilentää...) :)
VastaaPoistaHuhtikuun tyttöjä minäkin olen yrittänyt pitkään saada näppeihini, mutta vielä ei ole tärpännyt.
Peikkoneito, hyvä idea tuo kontrastilukeminen! Moni lukee kesäkirjoja talven pakkasissa, yhtä lailla voi viilentää itseään talvisilla kirjoilla kun on helle.
VastaaPoistaNyt alkoi kiinnostaa tuo "Huhtikuun noita". Fredrikssonin "Marian evankeliumi" minulla on (muistaakseni) hyllyssäni, mutta kärsin Fredrikssonin kanssa sellaisesta syndroomasta, että rakastin "Anna, Hanna ja Johannaa" niin paljon, etten oikein uskalla lukea muita hänen teoksiaan, kun ne eivät kuitenkaan yllä samalle tasolle. :) Niiden aiheetkaan eivät ole kuulostaneet niin mielenkiintoisilta.
VastaaPoistaJa muumit on aina ihania!
Karoliina, muumit kyllä sopivat ihan jokaiseen vuodenaikaan! Jopa Muumilaakson marraskuun kuvaus siivoavasta Vilijonkasta olisi loistavaa kevätlukemista siivoussyndroomaisille :)
VastaaPoistaFredrikssonilta olen lukenut vain Muuttolinnut ja tykkäsin siitä niin kovasti, etten yhtään älyä miksen ole sen jälkeen lukenut häneltä muuta. Saamattomuuttani varmaan ;D
Nyt alkoi kiinnostaa tuo Saramago... Hänen kirjoistaan on paljon puhuttu, mutta jotenkin ei ole vieä iskenyt tulta; tässä olisi ainakin haastavaan aiheeseen tartuttu kirjassa!
VastaaPoistaBooksy, itsekin olen jo pitkään ajatellut tuota Saramagoa, mutta "pelkäsin" hänen tiivistä tyyliään. Nyt kun olen saanut Elefantin matkan luettua ja totuin tyyliin, ajattelin pääsiäiskirjakseni tätä.
VastaaPoistaTyylillä tarkoitan niitä pitkiä virkkeitä ja dialogia niiden sisällä... olin joskus kirjastossa katsellut Jeesuksen jne. alkua ja laittanut takaisin hyllyyn, kun sisu menu kaulaan :D Ja aivan turhaan, ainakin Elefantti oli lopulta nautinto lukea.
VastaaPoistaMinun tekee aina keväällä mieli lukea Jane Austenia, tai Vihervaaran Annaa... Ihania tuo Näkymätön lapsi ja Myrskyluodon Maija! Myös Kazantzakis on upea. Huhtikuun noitaa kehuttiin tässä keskustelussa niin paljon, että pitää pistää korvan taakse. Huomenna pääsen kirjastoon pitkästä aikaa (=ekaa kertaa viikkoon) ;)
VastaaPoistaAi niin, ilman muuta Anna!♥ Minäkin piipahdan huomenna kirjastossa hakemassa varaamani Huhtikuun noidan.
VastaaPoistaEmma Ilona, sinulle on haaste odottelemassa blogissani!
VastaaPoistaIhanaa kevättä!
Ja siis painovirhe paholainen: Elma Ilona piti oleman! Pahoittelen!
VastaaPoista