Lauren St. John: The White Giraffe

Lightning split the sky. Martine gasped. A white giraffe was standing beside the waterhole and it was looking straight at her! For a split second, their eyes locked, the small, sad girl and the slender young giraffe, and then the sky went dark.

Lauren St. John: The White Giraffe

Orion Children's Books, 2006

Martine on 11-vuotias, kun hän menettää traagisesti perheensä, ja koko hänen elämänsä muuttuu, kun isoäiti jonka olemassaolosta Martine ei edes tiennyt, ottaa tytön luokseen. Eikä tämä isoäiti olekaan ihan tavallinen täti: hän omistaa villieläinten suojelualueen Etelä-Afrikassa! 

Ennen kuin Martine ehtii tajutakaan, hän istuu lentokoneessa matkalla maailman ääreen. Lähtö sinänsä ei häntä sureta, eihän hän koskaan oikein viihtynyt koulussa eikä tuntenut kuuluvansa joukkoon. Mutta elämä ei Sawubonassakaan ole helppoa: isoäiti on ankara ja etäinen, eikä pinnallisista koulukavereistakaan ole ystäviksi - tai ehkä Benistä olisi, ellei hän olisi mykkä ja muutenkin niin outo. 

Koulua ja kavereita enemmän Martinea kiinnostavat eläimet ja luonto. Ja onneksi on Tengai, zulumies joka toimii riistanvartijana luonnonsuojelualueella ja tietää villieläimistä kaiken. Tengain täti, vanha ja viisas Grace, on sitä mieltä että Martinella on harvinainen lahja. Mutta voiko se olla mahdollista? Martine ei tiedä - hän tietää vain, että unesta jossa hänen kämmenistään nousee lentoon villihanhi, on tullut pelottavalla tavalla totta. Ja sitten eräänä yönä salaman välähtäessä Martine näkee valkoisen kirahvin, joka katsoo suoraan häneen...

Tarinautti lokikirjaan: Ette ikinä arvaa, kenen blogissa bongasin tämän kirjan  ;) Aivan oikein, Opuscolossahan minä siitä innostuin.  Ensin ihastuin kirjan nimeen ja kauniin siniseen kanteen. Kun aihekin kuulosti kiehtovalta, päätin lukea kirjan. Huusin kirjan netistä hiluhintaan ja kun se saapui, oli ihan pakko vähän vilkaista alkua... ja kuinkas sitten kävikään: eihän sitä enää malttanut jättää kesken. 

Tarina oli jännittävä ja piti mainiosti aikuisenkin mielenkiinnon yllä. Lapsuutensa Zimbabwessa viettänyt kirjailija tuntee aiheensa hyvin, ja se näkyy: Afrikan luonto ja kulttuuri ovat kirjassa lumoavasti läsnä. Vaikken koskaan ole ollut mikään safarisielu, tästä nojatuolimatkasta nautin täysin siemauksin.

Kirjassa on paljon magiaa ja mysteereitä, mutta ihan henkimaailman hommiksi tarina ei -onneksi- mene. Mitään fantasiaa kirja ei missään nimessä ole, pikemminkin maagista realismia. Vaikka Martine onkin profetian lapsi jolla on parantamisen lahja, hän on silti myös aivan tavallinen tyttö ja erehtyväinen ihminen. Myöskään kirahvi ei ole mikään eteerinen ilmestys, vaan ihan oikea kirahvi, jolla on villieläimen luonto ja tunteet. 

But her favorite thing was to ride the white giraffe up the escarpment where she and Tengai had had breakfast, swivel round so she could use his withers as a pillow and his hindquarters as a footrest, lie back and gaze at the canopy of stars. So clear and cold were the nights, with summer sliding into autumn, that she was able to see the Southern Cross and Orion's Belt and even Mars, glowing red in the navy-blue sky.

Oikeastaan ainut, mikä minua kirjassa kunnolla häiritsi, oli kirahvin nimi. Ikivanhojen luolamaalausten ennustama eläin olisi minusta ansainnut hivenen sopivamman nimen kuin Jemmy! (Vaikka se onkin vain lempinimi... tosin ei Jeremiahkaan ihan perinteinen heimonimi taida olla...) Mutta älkäämme takertuko pikkuseikkoihin, pääasiahan on että kokonaisuus toimi.

Erityiskiitokset on annettava siitä, että vaikka kirja on selkeästi nuorille suunnattu,se ei sorru paapomaan  lukijoitaan. Lapsillekin saa (ja pitää) kertoa myös ikävistä asioista, kuten rotusorrosta ja eläinten julmasta kohtelusta. Teemaksi nousee myös erilaisuus ja toisten suhtautuminen siihen: Kun Martinen kyvyt pulpahtavat luokkaretkellä pintaan, hän päätyy toisten silmätikuksi. Hiljaista Beniä sen sijaan ei edes viitsitä kiusata, hän on toisille kuin ilmaa.

Summa summarum: Mukaansatempaava, ajatuksen aihettakin antava luontoseikkailu eksoottisessa Etelä-Afrikassa. Suosittelen!