Day 10 – Favourite classic book
Richard Adams: Ruohometsän kansa
Kuvaa metsästäessäni googlasin huvikseni myös kirjan englanninkielisellä nimellä Watershp down, ja huomasin kuinka erilaisia kansia kirja onkaan aikojen saatossa saanut. Tässä muutamia niistä:
Yhteistä kuville on se, että kaikissa on -luonnollisesti- kani, mutta tunnelmaltaan ne ovat aivan erilaisia. Alaoikealla oleva on söpöin, jopa liian söpö: se antaa kuvan, että sisältö on herttaisempi kuin onkaan. Tosiasiassahan kirjassa tapahtuu kaikenlaista vähemmän söpöä eikä todellakaan sovellu perheen pienimmille iltasaduksi. Alavasemmalla olevan kannen väritys tavoittaa kirjan jännärimäisen tunnelman, yläoikealla oleva taas ainoana huokuu seikkailun tuntua ja siten kuvaa hienosti kirjaa. Oma suosikkini on kuitenkin nipin napin tuo sininen, ehkä ihan vain siksi kun se on niin kaunis ja kiehtova.
Nyt onkin pikku gallupin paikka: mikä näistä kansista vetoaa sinuun, rakas sinä joka juuri tätä luet? Jos olet lukenut Ruohometsän kansan, mikä kansista kuvaa sitä mielestäsi parhaiten? Jos taas et ole lukenut, mikä näistä kansista parhaiten houkuttelisi lukemaan? Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan pieni palkintokin :) Aikaa osallistumiseen on yksi viikko, eli ensi viikon sunnuntaina arvon voittajan. Joten siitä vain sisäinen kriitikko valloilleen! Sana on vapaa ja väärässä ei voi olla.
En ole lukenut Ruohometsän kansaa, ainut kokemukseni on sivusilmällä kuikuiltu lasten piirretty :). Kirjan tunnelmaan sopii ehkä parhaiten ylävasemmalla oleva kansi, mutta kaunein on yläoikealla: rakastan englantilaisia peltomaisemia...
VastaaPoistaMinäkään en ole lukenut tätä, mutta kansista miellyttävin on tuo yläoikea. Se on niin kaunis! Heti tuli mieleen se TV-sarja Petteri Kaniini.:) Samanlainen seesteinen tunnelma. Siitä en sitten tiedä, kuvaako se sisältöä hyvin...
VastaaPoistaVoi, tämä on ihana vanha tuttu! :) Suomalaisen version kansi on rakkain, mutta tykkään tuosta yläoikeasta ehkä kuitenkin vielä enemmän. Sellainen söpöstelevä pupukirjahan Ruohometsän kansaa ei ole, niin kuin voisi luulla joidenkin kansien perusteella.
VastaaPoistaYläoikea on myös minun ehdoton suosikkini! Paremmin kirjan sisältöä ehkä kuitenkin kuvaa jompikumpi vasemmanpuoleisista hieman uhkaavilla värityksillään.
VastaaPoistaOlen lukenut tämän joskus kauan sitten, ja muistan lukemisen olleen jotenkin hidasta ja vähän pakkopullaa, mutta klassikoiden tapaan kirjan loputtua olin kuitenkin vaikuttunut ja tyytyväinen, että tuli luettua. Piirretyn leffankin joskus katsoin.
Hih, onpa yksimielistä väkeä tähän asti! Tuo avoimen veräjän luona arkana maailmaa nuuhkiva pupu sopii todellakin hienosti tähän kirjaan.
VastaaPoistaPienen mökin emäntä: minäkin rakastan englantilaista maaseutua ja nautin suuresti sen vahvasta läsnäolosta kirjassa.
Anki: Seesteinen on hvyä sana! Ja vaikka itse kirja on enemmänkin runsas kuin seesteinen, jäi kirjan luettuani jälkimauksi kuitenkin tietty seesteisyys joka seuraa hyvää kirjaa :)
Ilse, ihan totta: suomalaisen laitoksen kanteen liittyy niin paljon tunnelmmuistoja, että sitä on pikkupakko rakastaa!
Karoliina, klassikot tosiaan monesti palkitsevat lukijansa vasta lopussa. Toki poikkeuksiakin on. Itse tempauduin heti mukaan, ehkä siksi että minulla oli tuohon aikaan lemmikani jonka "silmin" kirjaa elin.
Kirjaa en ole lukenut, mutta tuo ylhäällä oikealla oleva kansi on minustakin kaikkein kaunein. Jotenkin tuo englantilainen peltomaisema vain vetoaa minuunkin. :)
VastaaPoistaYläoikea on minun suosikkini.
VastaaPoistaOlen lukenut ja ostanut dvd:n lapsilleni. DVD kanssa kävi huonosti, elokuva oli ikärajaton. Ilman muuta ajattelin, että kirjan rajut kohtaukset on karsittu piirretystä pois. Meillä oli vieraita ja parkkeerasimme lapset katsomaan uutta elokuvaa. Meni aika pitkään, mutta sitten esikoinen tuli itkien viereeni ja sanoi ettei enää halua katsoa ohjelmaa. Kaneilla oli ollut varsinainen tappelukahakka. Tämä oli väkivaltaisinta ikinä meillä katsottua ja meillä kuitenkin näkyy Junior ja lapset katsovat mm. Pokemonia.
Mies soitti suivaantuneena dvd:eitä tarkastavaan instanssiin ja keskustelun perusteella selvisi, että ikärajoja on rukattu niin moneen kertaan, että aikaisempia ikärajallisia elokuvia on päätynyt sallittu kategoriaan. Että eipä voi luottaa yhtään siihen mitä kannessa lukee.
Kuutar, tuota kuvaa kun katsoo niin kieltämättä alkaa heti tehdä mieli lähteä kärrypolkua pitkin kohti kukkuloita ja hengittää keuhkot täyteen raikasta alkukesän ilmaa...
VastaaPoista(Minulla oli muuten lapsuuskotini takapihalla juuri tuommoinen veräjä, voi kuinka siitä tuleekaan muistoja mieleen!)
Rouva Kepponen: inhottavaa tuommoinen! Ikärajoihin pitäisi voida luottaa. Toisessa blogissa mainittiin, että Ruohometsän kansaa (siis kirjaa!) oli markkinoitu koko perheelle sopivana. Ja sehän siis ei sitä ole. Ja leffasta pitäisi jättää pois kaikenlaista jotta se lapsille sopisi.Mutta nytpä siis tiedämme että alsten dvd: t kannattaa aina esikatsella ikäarjoista huolimatta :(
VastaaPoistaJa minen osaa enää kirjoittaa... siis lasten, ja ikärajoista eikä -arjoista! :O
VastaaPoistaMinun mielestä tuo suomalaisella nimellä oleva kansi on paras! Siitä minulle tulee eniten mieleen koko tarina. Lukemisesta on kauan (voisi tehdä sen uudelleen!), ja tv-sarjana katsoin sitä lapsuudessa :)
VastaaPoistaIhana kirjavalinta sinulla jälleen!
VastaaPoistaLuin kirjan yläasteikäisenä ja se oli todella vavisuttava lukukokemus. Siksi suomalainen kansi on rakkain. Kaunis ja erittäin hyvin kirjan tunnelmaan sopii mielestäni myös tuo alavasen kansi.
Ihana Ruohometsän kansa! Valitsin sen eilisen haastekohdan vastauksekseni :--)
VastaaPoistaPahan tehtävän iskit! Päädyn ehkä kuitenkin myös lähes kaikkien muiden kannalle eli yläoikea kuva on paras. Siinä näkyy paljon ihanaa luontoa. Alavasen oli toinen vaihtoehtoni, sillä se pelottavalla tunnelmallaan sopii mielestäni paremmin kuvaamaan kirjan tarinaa. Kauneus kuitenkin voitti tällä kertaa ;--)
No nyt saatiin hieman hajontaa vastauksiin :)
VastaaPoistaNaakku, minullakin on kirjan lukemisesta jo aikaa. Tämän keskustelun innoittamana olen päättänyt lukea sen uudestaan, tällä kertaa vain alkukielellä eli englanniksi.
Valkoinen kirahvi ja Laura, tuo alavasen tosiaan ehkä parhaiten kuvaa kirjaa. Mutta tuo yläoikean maisema suorastaan kutsuu mukaan...
Ruohometsän kansa on ihana kirja! Olen jo kauan miettinyt sen uudelleenlukemista. Mielestäni paras kansi on monien muidenkin suosikki, yläoikealla oleva kuva. Siinä on eniten sitä henkeä, jonka kirjasta muistan. Ja jossain määrin se tuo muistumia suomalaisesta kannesta, joka on varsin erinomainen.
VastaaPoistaÄänestyksen lisäksi tulin onnittelemaan sinua. Voitit toisen palkinnon blogini arvonnassa. :) Tule kurkkaamaan, laita minulle sähköpostia ja palataan!
Paras kansi on tuo suomalainen, koska siitä tulee oma lukukokemus mieleen :-) Noista muista äänestän vastarinnan sääskenä ylävasenta, jossa melkein uhkaavan sininen taivas kertoo kanien heittäytymisestä tuntemattomaan.
VastaaPoistaKatja: oo, ihanaa! Osallistuessani katselin ihastuttavaa voittokirjalistaasi ja ajattelin, että olisipa mahtavaa päästä palkinnoille... Tämä uutinen kruunasi päiväni, joka alkoi huonosti mutta päättyi ihanasti kun vauvani sanoi eka kertaa äiti, ja sitten tuli vielä tämä arpajaisvoitto!
VastaaPoistaBooksy,hauskaa että joku muukin tykästyi tuohon vaikuttavan siniseen kanteen. Vaikkei se ole yhtä kaunis kuin vierustoverinsa, se kuvaa minusta osuvimmin lukukokemusta.