Ja äkkiä hän kuuli äänen, kuin pienten tähtien helinän. Hän avasi silmänsä ihmeissään, ja siinä hän makasi, liplattavan lammen ranalla, auringon lämmössä. Joutsenet uivat hänen ohitseen ylpeät kaulat kaarella ja valtava lehmus levitti viileän varjonsa ruusupensaiden ylle. Kaukana mäen päällä loisti kartano kuin suunnaton helmi.
Enna Airik: Haavemaa
Karisto 2012
Aana on sairas. Häntä hoitaa täti, koska isä ja äiti ovat kuolleet. Ulkona riehuu hyytävä pakkanen ja Aanaa palelee koko ajan. Mutta Haavemaassa on ihana kesä ja Aana itse on vahva ja terve. Haavemaassa kaikki on mahdollista, ja kultaisen sillan takana toetutuu haaveista hartain...
Aanan silmiä häikäisi ja sydän heitti volttia ilosta. Hänen päätään ei särkenyt enää.
Hänen kätensä ja jalkansa olivat lämpimät ja voimakkaat. Hän oli terve!
Tarinautti lokikirjaan: Enna Airikin Haavemaa tuli toiseksi, kun kirjabloggarit äänestivät vuoden parhaista lasten ja nuorten kirjoista. Enkä yhtään ihmettele, miksi! (Luin kirjan aivan marraskuun lopussa, ja itse asiassa harkitsin että olisin pikaisesti blogannut kirjasta jotta voisin äänestää sitä. Mutta kun kolmen kärjessä oli jo niin täyttä, se jäi tekemättä sitten.)
Haavemaan tarina on valtavan kaunis, ja herkkä kuvitus hurmaa. Pidin myös siitä, kuinka Airik kertoo tarinaa kahdessa tasossa: mustavalkoinen reaalielämä pienenä alalaidassa, Haavemaan tapahtumat suurina ihanina värikuvina hallitsevat sivuja. Loppu on surullinen muttei lohduton. Siirappinen prinsessaloppu ei tähän olisi käynytkään. Hieno kirja siis! Toivottavasti Airikilta saadaan vielä lisää näin kauniita satuja.
 |
| Pian kipu ja kylmyys olivat unohtuneet, eikä Aana tajunnut aikaa joka kului ja kului, kun hän uitti hopeasiipistä joutsentaa vedessä. |
Tämä oli mielestäni niin ihana, ettei sanat sitä riittäisi kuvaamaan! Ja nuo kuvat <3<3<3 Äänestin sitä itse ykköseksi Kuopuksessa.
VastaaPoistaMinua jäi kovasti mietityttämään se loppu, josta ei mielestäni oikein ottanut selvää, mitä siinä oikeastaan tapahtui. Pohdinkin sitä omassa bloggauksessani jotenkin niin, että tapahtuiko siinä paras vai pahin, vai oliko pahin sittenkin paras... Kaunis tarina kerrassaan!
Minultakin tämä olisi todennäköisesti saanut ainakin yhden pisteen jos olisin ehtinyt tästä jo blogata... Tätä kuvitusta tosiaan ihailisi vaikka kuinka kauan, ja tarinakin herättää paljon ajatuksia ja tunteita.
PoistaTästä kirjasta on kertynyt jo niin paljon kehuja, että on mun on ihan pakko saada tämä käsiini. Varsinkin kuvat vaikuttavat ihanilta ja tarina kiinnostaa myös.
VastaaPoistaVauhko, tämä kyllä kannattaa lukea! Se on kehunsa ansainnut.
Poista