"Oi mikä ilo on nähdä sun pääsi kun pirstoiksi paukkuu"

Älä kokeile tätä.

Turvallisissa olosuhteissa voit kuitenkin tehdä seuraavan fyysisen harjoitteen. Mutta vain silloin, jos pian olet näkevä ihmisiä, joihin luotat ja joista pidät. Sovi itsellesi ennalta sosiaalinen riento: lounas, illanvietto, sulkapallotreenit tai pingis.

Kuvittele, että kaikki sinussa painaa kuin kivi: sormet, polvet ja korvanlehdet. Hengitä verkalleen siten, että saat äänen kohisemaan kurkussasi. Liiku hitaasti eteenpäin ylävartalo paikallaan mahdollisimman huomaamattomin jalanliikkein. Pidä kasvot täysin ilmeettöminä. Kun tulet lampun valokeilaan (aseta sellainen valmiiksi), tee äkillinen harppaus keskelle sitä. Tuijota lampun kirkkainta kohtaa kolme sekuntia. Käänny ympäri ja poistu laahustaen kuten edellä. Tee heti perään vastaharjoitus, eli muuntaudu joko Kukkahevoseksi, muumiksi tai Mymmeliksi. Tämä siksi, jotta Mörkö ei jäisi sinussa päälle.

Sirke Happonen: Suuri Muumiopas

SKS 2012

Oletko sinä jo löytänyt sisäisen muumisi? Entä sisäisen hemulisi, mymmelisi ja myysi? Kuka on Nuuskamuikkusen isä? Mistä erottaa Tiuhtin ja Viuhtin? Mitä eläintä tarvitaan neidonryöstöön, kaksintaisteluun, valtionpalvelukseen ja eksyneen marsilaisen lohduttamiseen? Miksi kukaan ei koskaan rakastu hemuliin? 

Sirke Happosen Muumiopas tarjoaa tuhdin tietopaketin Muumilaakson väestä, heidän tapahtumarikkaasta elämästään ja komplekseistaan. Runsas kuvitus ja lyhyet luvut esittelevät kaikki muumikirjoissa ja -sarjakuvissa tavatut henkilöhahmot kätevästi aakkosjärjestyksessä. Sen lisäksi kirja auttaa tunnistamaan omat ja läheistemme piilevät muumihahmot, sekä tarjoaa käytännön vinkkejä miten muuntaudutaan esim. Muumimammaksi, Nuuskamuikkuseksi, Haisuliksi ja Pikku Myyksi. 

Tässä maailmassa ei voi elää olematta joku muumihahmo. Kuka tulit olleeksi tänään, ja kuka tahtoisit olla huomenna? Vastaan tulee tilanteita, jotka kannattaisi ottaa mymmelimmin eikä niin vilijonkasti. Joskus olisi hyvä löytää itsestään ripaus Nipsua. Ja kun juhlissa tunnelma on riehakas ja lämmin, tietää päässeensä hiukan lähemmäksi muumimielisyyttä.

Muumimielisyys ei tietenkään kaikkien mielestä ole yhtä mahtavaa, joittenkin mielestä ei edes järin tervettä. Maailmankuulun tohtori Schrünkelin mukaan  muumeilla on virulentti independentia, ja heidät on pakko eristää. Pieni eristys ei toki muumeja haittaakaan, varsinkin kun se ei koskaan kestä kauan: muumit ovat kuin magneetti, joiden luokse toinen toistaan oudommat tyypit hakeutuvat. Kaikki otetaan avosylin vastaan, mutta yksi toisensa jälkeen tulokkaat saavat huomata, että muumeja on turha käydä muuksi muuttamaan: he ovat mitä ovat, ja antavat toistenkin olla.

"Siivoamista ei pidä aatteena liioitella." ~Muumimamma

"Viihtyminen on hyvin helppoa." ~Mymmelin tytär

Tarinautti lokikirjaan: Muumifanius kulkee meidän(kin) perheessämme jo kolmannessa polvessa. Tämän kirjan lainasin omaksi riemukseni, mutta 6-vuotias tahtoi tietysti "saaliinjaolle" ja vietimmekin monta hauskaa iltaa kirjan parissa. Tieto-osuudet luin omaksi lystikseni sitten kun pikkuinen oli jo uinahtanut. 

Koska vilijonkka on niin hyvin onnistunut kodinhoidossa ja lasten kasvatuksessa, hän neuvoo mielellään muitakin. Joskus käy kuitenkin niin, että vilijonkan ote kirpoaa. Silloin hän säntää ulos kotoaan. Tukka liiskana ja kädet koholla hän juoksentelee pitkin merenrantaa.

Olen kauan ollut siinä uskossa, että nuoruusvuosien saatossa tulin lukeneeksi kaikki muumisarjakuvat, jotka Janssonin sisarukset tekivät. Nyt en kuitenkaan enää ole varma. Ehkä luinkin vain sen, mitä kirjastosta löytyi, autaasti luullen että siinä oli kaikki? Tai sitten muistini vain on huomattavasti huokoisempi kuin luulin... Kirjan sivut suorastaan vilisivät hienoja henkilöitä, joista en ole koskaan kuullutkaan: kuka kumman Rufus? Mikä neiti Trifle? Nyt onkin sitten ihan pakko mennä kirjastoon ja lainata läjä muumialbumeja.

"Olen aina ollut kiinnostunut henkilöistä, joilla on varaa olla eksentrisiä."
~Markiisi Mongaga

Tietotulvaa kevensivät mukavasti Sirke Happosen taidolla kynäilemät, pilke silmässä laaditut "meidän maailmamme muumihahmoja"-osiot, joissa paljastettiin mm. että paras tapa tutustua ilmielävään vilijonkkaan on mennä taloyhtiön kokoukseen. Muumipeikko taas on melko tyypillinen "young sensitive male". Muumipeikoksi muuntautuminen käy kirjoittajan neuvoilla sangen näppärästi:

Kun tulet uuteen paikkaan, etsi kohta, missä on kaikkein kauneinta ja asetu siihen. Jos mahdollista, rakenna maja ja kutsu ystäväsi tai rakastettusi siihen kanssasi asumaan. Valvo kaikki kuutamot. 

Jos joku suhtautuu sinuun epäystävällisesti, ota se vakavasti. Olet todennäköisesti toiminut todella väärin. Sinun on korjattava tai korvattava asia heti, mielellään moninkertaisesti. On myös mahdollista, että joku on toiminut väärin ennen sinua. Sinun on korvattava myös tämä. 

Myös muumikirjoista ensimmäinen, Muumit ja suuri tuhotulva, on luettava a.s.a.p. Itse asiassa sen jo ehdinkin kirjastosta hakea, alan lukea sitä hetikohtanyt!

Kirja tarjoaa muumifaneille myös kiinnostavaa nippelitietoa muumihahmojen luojasta - on kiva tietää mikä oli Janssonin kissan nimi, vaikka sillä tiedolla tuskin mitään teenkään. Erityisen kiehtovaa oli lukea tosielämän tapahtumista ja ihmisistä muumihahmojen taustalla, muumien hitaasta muodonmuutoksesta kaakeliuunin takaisista hieman pelättävistä olennoista nykyisiksi alati iloisiksi muumilaakson asukeiksi. Sokerina pohjalla olivat kurkistukset Tove Janssonin luonnoslehtiön muistiinpanoihin. Muun muassa teatterirotta Emman kohdalla luonnoksessa luki "vanha, vihainen, reumaattinen ja ajattelee vain teatteria."

Muumikirjoissa kalastus kannattaa, vaikka saalista saadaan vain harvoin.

Summa summarum: Muumimaailma on suuri ja syvä. Se on absurdi, hauska ja viisas, väliin viiltävä ja lopulta lohdullinen. Mainio, aidossa muumihengessä kirjoitettu muumien keskipitkä oppimäärä kaikille muumien ystäville.

P.S. Muumioppaasta ovat nautiskelleet myös Villasukka ja Hemuli.
P.P.S. Tällä kirjalla nappasin itselleni sytkärin Kansankynttiläin kokoontumisajoissa. Hauska on tietää ja ihana on lukea!  :)