Lopulta eräänä päivänä osasin kävellä katossa
kuin kärpänen pää alaspäin
osasin kävellä ylös ja alas johtoa
jossa lamppu riippuu
ja ajattelin: tosi upeaa
että äiti ja isä pystyvät kulkemaan lattiamatolla
ja ripustavat peppunsa ylös ruokapöydän tuoliin
ja pitelevät keittoa syvissä lautasissa.
Lopulta osasin sukeltaa
ja pysyin veden alla kuin kala
ei tarvinnut nousta pintaan hengittämään.
Osasin uida ja tiirailin veden pintaa
ja ajattelin: Hui, mitähän tuolla ylhäällä on
äärettömän korkealla, pilviä ja taivas
tuntemattomia lintuja ja vaarallisia
ihmisiä.
~ Kirsten Hammann, suom. Hannele Huovi ~
Talot ovat yksin kotona. Pohjoismaisia runoja lapsille.
Tammi 2002
Eräänä päivänä taivaalta pyryttää popcornia, jonain yönä jostain on tullut pyrstötähti, eikä kukaan tiedä mistä se lähti. Sääpojan kannussa on kaikki säät, ja kun talot ovat yksin kotona, kaikki jotka ovat tyynyjä, hyppivät sängyllä, ja rappuset kiipeävät ylös portaita. (Hanne Kvist, suom. Tittamari Marttinen.)
Tässä kirjassa monta pisaraa runoutta sataa yhteen maahan, monella kielellä, mutta kuitenkin yhteisellä runouden kielellä.
Pilvet ovat pumpulia ja muotoja,
eläimiä ja luotoja.
Pilvet ovat pitsiä ja nauhaa,
hiljaisuutta ja rauhaa.
Pilvet ovat painavia ja keveitä,
laihoja ja leveitä.
Pilvet ovat lampaiden aita
ja ukkosen musta paita.
Pilvet ovat tuulien säkki
ja keijukaisten täkki.
Sinäkin voit käydä korkealla
pilvilinnoja rakentamalla.
~ Thórarinn Eldjárn ~
Suom. Sanna Uimonen
Kuva: Sigrún Eldjárn
Runoantologia Talot ovat yksin kotona esittelee kymmenen pohjoismaista runoilijaa ja yhtä monta kuvittajaa. Suomea edustavat runoilijat Hannele Huovi ja Tittamari Marttinen, sekä kuvittajista Virpi Talvitie ja Kristiina Louhi. Kirjaan kuuluu myös CD, jolla kukin runoilija lukee kaksi runoaan omalla äidinkielellään.
Lunta ryöppysi päin, pelkkää valkoista näin.
Lunta pyrytti jäälle, lunta pyrytti runojen päälle.
~ Eva Jensen ~
Suom. Hannele Huovi
Kuva: Gry Moursund
Suomalaisten antiakaan ei tavinnut hävetä: Tittamari Marttinen, Hannele Huovi, Kristiina Louhi ja Virpi Talvitie ovat kaikki ansainneet paikkansa tässä kirjassa.
Muurahainen ryömi tukassani.
Ehkä sillä oli vaimo, jonka seurassa se viihtyi.
Ehkä sillä oli lapsia, joita se mielellään hoiti.
Ehkä se oli onnellinen muurahainen.
Mutta minua kutitti, kun se kiipeili hiuksissani.
~Finn Øglænd ~
Suom. Tittamari Marttinen
Kuva: Inger Lise Belsvik
Mielikuvitusta ruokkiva, hauska ja vakava kokoelma skandinaavisen lastenlyriikan eturivistä.
Oh, hauskaa! Esimerkkien perusteella kelpo opus!
VastaaPoistaSitä se onkin! Ja eri tekijöiden runot & kuvat ovat keskenään sopivan erilaisia, niin että jokaiselle löytyy omat suosikit.
VastaaPoistaVau, kuulostaa upealta! Siis sekä näyterunot että kirjan idea kerätä yhteen pohjoismaisia runoilijoita, ja vieläpä kielinäytteet Cd:llä! Mun pitäisi ehkä saada tämä, sitä voisi käyttää vaikka ruotsin opetuksessa! :)
VastaaPoistaAnna, ajattelin lukiessa että jos olisin äikän tai kieltenope, niin olisi ihana käyttää tätä matskuna!
PoistaKiitos esittelystä, Elma Ilona, olipa hauskaa ja mielenkiimntoista lukea tällaista kokoelmaa!:))))
VastaaPoistaAili, tämä kirja oli tosiaan hieno löytö. Huolisin vaikka omaksi :)
Poista