Cox & Million: Pieni Punailkka

Nyt lähden etsimään Ilkan mummia / ja mummille tapahtuu vallan kummia! Maistan jo suussani maun mehevän ja suolaisen, kun mummin hotkaisen ja huuliani nuolaisen!

Michael Cox & Liz Million: Pieni Punailkka

Kustannus-Mäkelä Oy, 2008

Alkuteos: Little Fred Riding Hood, 2006

Saku on nuori susi, joka pitää kovasti saduista. Hänen lempikirjansa on Pieni Punahilkka, vaikka siitä puuttuukin kaksi viimeistä sivua. Saku ihailee suuresti sadun sutta ja haaveilee pienistä punahilkoista, joita tosin on seudulla harmillisen vähän, ihanan mureista herttaisista mummeleista puhumattakaan. Mutta eräänä päivänä onni kääntyy, kun Saku tapaa sattumalta pojan, jolla on päässään punainen huppu. Pojan nimi on Ilkka - siis ilmiselvä Punailkka! Punailkalla on myös isoäiti, herttainen mummeli jota hän käy tapaamassa aina torstaisin. 

Saku on innosta suunniltaan: viimeinkin hän pääsee oikeaan seikkailuun ja saa syödä ihan oikean isoäidin, aivan niin siinä sadussa! Kaikki ei kuitenkaan mene aivan niin kuin Saku oli arvellut, sillä on asioita joita nuoren suden ei sovi tietää...

Tarinautti lokikirjaan: Luin tämän kirjan laumalle 8-vuotiaita, ja siitä tuli välitön hitti. Omille 6-ja 4-vuotiailleni tarina ei toiminut yhtä hyvin; huumori ei vielä aivan auennut, ja vanhempi tyttö oli itse asiassa vähän pettynyt, kun susi ei syönytkään Ilkan mummoa :D 

Itse viihdyin tarinan seurassa kerran, mutta ei tätä illasta iltaan jaksaisi ääneen lukea, Punailkan kielenkäyttö kun hieman muistuttaa erästä Hirveää Henriä ;) Kelpo kirja kuitenkin, suosittelen vallankin pojille! Koska kirja on ns. Punainen banaani, se sopii myös lapsen itse luettavaksi, alkeet ja vähän enemmän osaaville.

Summa summarum: Jos mummolaan haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt... Hauska väännelmä vanhasta tutusta sadusta.