Naistenpäivänä: Miehen rakkaus

- Tota mä just tarkotan!  Toi on niin tota. Sun pitää saada kaikki: mut ja tää koti, kaverit, joukkue... sä et luovu yhestäkään sun harrastuksesta.

- Mä en harrasta, mä oon pro!

- Tosta siinä lehessä puhuttiin. Just tosta!

- Hä?

- Toi on miehen infantiilia ahneutta.

- Tä?

~ Hannu Raittila: Ahneus eli animal triste ~

Miehen rakkaus. Toimittaneet Armas Alvari & Jarkko Tontti

Gummerus 2008

Naistenpäivän kunniaksi bloggaan tänään miehen rakkaudesta naiseen. Joel Haahtela, Riku Korhonen, Joonas Konstig, Tomi Kontio ja 10 muuta kotimaista mieskirjailijaa pohtivat rakkauden mysteeriä novelliantologiassa Miehen rakkaus. 

Suomalaista miestä on monesti syytetty siitä, ettei hän muka puhu eikä pussaa (ainakaan tarpeeksi tai oikealla tavalla.) Miehen rakkaus todistaa, että mieskin osaa tuntea syvästi, vaikka hän ei mielellään siitä meteliä pidäkään. Toinen kirjan toimittajista, Jarkko Tontti, tiivistää asian näin: Naiset, ah, ne juuri, ovat mellastaneet R-sanan kanssa jo vuosikymmenet ylivoimaisella pätevyydellä. Sitä ei voi -eikä pidä- haastaa. Me emme suostu kaksintaisteluun vastustajan valitsemin asein. 

Naisesta on tullut kulutuskulttuurin pakkomielle siksi, että nainen on illuusio ja epätavara. Nainen on objekti, kuten väitetään. Mutta hän on objekti, jota ei voi kuluttaa. ~Antti Nylén ~

Mitä rakkaus sitten miehelle on? Ja mitä miehelle merkitsee nainen? Yksi pettää, toinen tulee jätetyksi, joku lyö, joku kaipaa nuorten naisten katseita. Ja kuitenkaan rakkaus ei miehelle merkitse sen vähempää kuin naisellekaan. Rakkauden tuska on miehellekin tuttu, hän vain käsittelee sitä eri tavalla. --- Että jos olisin nainen, niin olisin saanut rintasyövän. Nyt tuli vain riittämättömyys ja pelko, etten jaksa. Ja selkäkipu, jota kukaan lääkäri ei kyennnyt parantamaan. Särky, jolle röntgenkuvissa ei löytynyt syytä. (~Matti Rönkä~)

Tarinautti lokikirjaan:  Tämän kirjan lukemiseen minut innosti lähinnä halu rikkoa kirjalliset rajani: luen selvästi enemmän naiskirjailijoita kuin miehiä, varsinkin kotimaisiin kirjailijamiehiin tulen tarttuneeksi vain harvoin. Sama pätee novelleihin, joita luen vieläkin harvemmin. Siispä päätin pistää ranttaliksi ja tarttua novellikokoelmaan, jonka ovat kirjoittaneet suomalaiset miehet! 

Kokoelman 14 kirjailijasta olen lukenut aiemmin vain Joel Haahtelaa. (Markku Pääskystä kerran aloitin, mutten päässyt alkua pitemmälle.) Edes lukulistalleni en ole saanut mahtumaan näistä herroista ketään, joten "Miesten vuoro"-teemakuuni sai tästä loistavan lisän.

Mitään järin mullistavaa en Miehen rakkauden parissa kokenut. Mielenkiintoista oli kuitenkin tutustua mieskirjailijoittemme kirjoon. Kirjoitusten taso ja tyyli oli melko vaihteleva, joten uskoisin että tästä kokoelmasta löytyy "jokaiselle jotakin". Itse olen jatkossa kiinnostunein lukemaan Jussi Valtosta. Toiseksi suosikikseni nousi Paavo Westerberg, jonka teatteriuraa arvostan suuresti. Kiinnostava nimi on myös Jussi Siirilä, josta muistan vain hämärästi edes kuulleeni. Lukuvinkkejä tältä kolmikolta otetaan vastaan! 

Paavo Westerberg & Miehen rakkaus

Summa summarum:  En kadu mitään. Mutta paha sisu nostattaa änkyrän sisässäni ja pakottaa minut loppusuoralla kunnon mieheksi. Se on minun kostoni... kaikelle, ja kaikkeudelle ja siitä pidän kiinni, vaikka kiduttaisivat. Ja kyllä ne kiduttavatkin. ~Juha Hurme ~

P.S. Laitan vielä loppuun listan kaikista antologian kirjaiijoista, siltä varalta että joku sitä kaipaa: Juha Hurme, Tomi Kontio, Riku Korhonen, Markku Pääskynen, Jussi Siirilä, Matti Rönkä, Joel Haahtela, Joonas Konstig, Hannu Luntiala, Antti Nylén, Jussi Valtonen, Hannu Raittila, Esa Sariola ja Paavo Westerberg. Alkusanat on kirjoittanut Jarkko Tontti ja loppusanat Armas Alvari.