.jpg)
Minun nimeni on vain Liisa. Mutta Ylva-lii ei sano minua koskaan Liisaksi. Hän sanoo aina: "Kultasiskoni".
Niin kovasti hän pitää minusta. Isä pitää eniten äidistä ja äiti pitää eniten pikkuveljestä, joka syntyi keväällä. Mutta Ylva-lii pitää vain minusta.
Astrid Lindgren: Kultasiskoni
Alkuteos: Allrakäraste Syster, 1949
Kuvitus: Hans Arnold
WSOY 2011
Liisalla on salaisuus, jonka vain hän yksin koko maailmassa tietää: hänellä on kaksoissisar, Ylva-lii, joka juoksi ruusupensaan taakse heti kun syntyi, niin nopeasti että edes äiti ja isä eivät nähneet. Mutta Liisa näki, ja hän tietää miten sisaren luokse pääsee: Ruusupensaan nimi on oikeasti Salikon, ja sen alla on salainen aukko, josta ryömimällä pääsee Ylva-liin linnaan.
 |
| Ette voi ikinä uskoa, miten kaunista Kultaisessa Salissa on. |
Liisa ja Ylva-Lii rakastavat toisiaan eniten maailmassa ja viettävät lumottuja hetkiä taikamaailmassa, syvällä Salikonin alla. Mutta eräänä iltana Ylva-Lii kertoo kultasiskolleen asian, joka vihlaisee kipeästi Liisan sydäntä, eikä hän tahdo sitä kuulla...
Tarinautti lokirjaan: Vaikka pidän itseäni Lindgren-fanina, tätä kirjaa en jostain ihmeen syystä ole lukenut koskaan. Itse asiassa kuulin koko kirjasta vasta, kun Katja siitä bloggasi yli kaksi vuotta sitten. Siitä pitäen olen palanut halusta lukea tämän kirjan, ja nyt vihdoin tuo hetki koitti. Enkä muista, koska viimeksi olisin niin täydesti tempautunut satukirjan lumoihin! En tainnut hetkeen edes muistaa, että olen aikuinen enkä satumetsässä seikkaileva lapsi. Aivan ihana kirja siis. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Kultasiskoni on yksi kauneimmista saduista, jotka olen ikinä lukea saanut.
Luin kirjan myös 4-ja 6-vuotiaille tyttärillemme. Ennen lukemista varoitin, että kirja on sitten hieman surullinen, ja kysyin haluavatko he kuulla sen silti. Lapset halusivat, ja kun pääsin loppuun, 6-vuotias sanoi: "eihän se ollut surullinen melkein yhtään!" Niin luonnollisia ovat lapsille monet asiat, joista me aikuiset teemme itsellemme aikamoisen härkäsen.
Summa summarum: Haikeankaunis, lumoava satu lapsuuden katoavasta taikamaailmasta, ystävyydestä ja isoksi kasvusta.
<3 ! Olen niin iloinen, että löysit Kultasiskoni ja pidit kirjasta paljon. Se on täydellinen satu: suloinen, mutta siinä on syvempiä merkityksiä.
VastaaPoistaKatja, sinäpä sen sanoit! Kiitos kun bloggasit tästä, tämä oli ihana löytö <3
PoistaEn ole lukenut tätä, mutta kuulostaa siltä, että miksiköhän EN ole lukenut. Joten pakko lukea jo senkin takia, että fanitan Lindgreniä!
VastaaPoistaLue ihmeessä! Lindgrenin ystävänä ihastut tähän varmasti.
PoistaIhana, muistan vielä tosi tarkkaan tapahtumat, vaikka kauan, kauan sitten tämän luin. Sama koskee kaikkia Lindgrenejä, ovat niin upeita kirjoja.
VastaaPoistaNiin ovat! Ja tämä on parhaasta päästä.
PoistaMinäkään en ole tästä aiemmin kuullut, pitääpä laittaa korvan taakse. Kuulostaa todellakin lukemisen arvoiselta kirjalta! :)
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi. Tämä on hieno satu joka puhuttelee aikuista yhtä paljon kuin lapsia <3
PoistaSama juttu, kuulin kirjasta ensimmäisen kerran Katjalta, mutta en ole vieläkään saanut sitä hankittua! Mutta ehdottomasti haluan lukea tämän sadun!
VastaaPoistaMinullekaan tämä ei ole tuttu, kuulostaa hienolta kirjalta. Ja aika ihana tuo teidän tyttöjen kommentti <3 Minä odotan sitä hetkeä kun pääsen jakamaan Veljeni Leijonamielen meidän tyttöjen (samanikäiset kuin teillä) kanssa. Minulle se oli ihana, mutta myös rankka kirja, mutta en tiedä miten tytöt sen käsittelisivät. Odotan vielä jonkun aikaa :)
VastaaPoistaOnpa jännää kuinka monelle tämä on jäänyt tuntemattomaksi! Onneksi Katja tekee "valistustyötä" myös tällaisten klassikkosatujen puolesta.
PoistaViisivuotias nyyhkii kuunnellessaan ja haluaa aina vain uudelleen ja uudelleen kirjan luettavaksi. Ensimmäinen kirja, jonka hän tahtoisi kirjastosta ikiomaksi.
VastaaPoistaSiinäpä vinkkiä vanhalle valkoparralle... ;)
PoistaIhanaa että lapsesi niin syvästi eläytyy! Eikä ihmekään.Tämän minäkin voisin hankkia meille omaksi.