Reetta Niemelä: Makkarapiruetti

Paisumummot ovat tavallisia, mutta tavallisuutta pitäisikin arvostaa enemmän. Kuunnelkaa myös niitä. Kynnysmummot ovat monen mielestä arvoituksellisia, aivan kuten rattimummotkin. Mutta kuunnelkaa  niitä riittävän pitkään ja keskittyneesti. Ilkimummoja ei kovin usein muisteta. Se on väärin! Kuunnelkaa te niitä muidenkin puolesta. Tusinamummoja on tapana laskea silloin, kun ei saa unta. Kuunnelkaa niitä! Pöksymummot valittavat paljon. Mitä siitä! Kuunnelkaa niitä toisella korvalla. Rytmimummoilla on sokerihampaat ja letit. Ne ovat mummoista kauneimpia. Kuunnelkaa niitä. Kuolleenmerenmummot pihisevät paljon. Mutta mollimummot pihisevät vielä enemmän!

SUOJELKAA MUNASTA KUORIUTUVIA MUMMOLAPSIA!

Reetta Niemelä: Makkarapiruetti

Kuvittanut Matti Pikkujämsä

Otava 2005

Punkkimummo menee mattopesulle, lumotulla lapsella on sateenkaarisiivet, pakkasukko tulee Pietarista pitämään hilediskoa horsmille. Reetta Niemelän "ratinat" ovat ihanan persoonallisia, lyyrisiä ja hulvattoman hupsuja.

Pääskynen otti kovat vauhdit ja sukelsi lammen pohjaan, missä kokoontui 

sammakoiden klubi Otsaryppy kahdesti viikossa.

Tarinautti lokikirjaan: Aina joskus löytää aarteita. Tämä kirja on sellainen löytö. Nappasin sen kiireessä kirjastossa veikeän kansikuvan kutsumana, ja vasta kotona älysin, kuinka loistavan valinnan olin summanmutikassa tehnyt. Mummoja mummoja mummoja sai suorastaan ihmeitä aikaan, eli pelasti väsyneen ipanan itkupotkuraivarin kynsistä: kiukku jäi, kun piti kikattaa pappamummoille ja tuhtimummoille, jotka ovat pelottavia mutta viisaita. Tätä kirjaa on sittemmin luettu ahkerasti: näihin tarinoihin ei hevillä kyllästy! 

Pidin tiukasti kiinni sarvisakaroista. Katsoin karttaa ja neuvoin.
Pyöräilimme Utsjoelta Turkuun.

Kirjan rönsyävä fantasia ja moniulotteinen lyyrisyys toi mieleen erään suuren suosikkini, Leena Laulajaisen Lumileopardi tanssii. Silti Makkarapiruetti ei ole mitään copycat-kamaa, vaan raikas ja itsensä näköinen niin teksteiltään kuin visuaaliselta ilmeeltään. Matti Pikkujämsän kuvitus on kekseliäs ja värimaailmaltaan upea! Tämän kirjan ostan ilman muuta omaksi, sekä yleisön että esiintyvän taiteliijan (eli itseni) pyynnöstä. 

Meriavaruuslauluja. Soitan näkymätöntä kitaraa.
Vuu Duu puhaltaa myöhään saksofonia ja heiluttaa tahtia hännällään.

Summa summarum: Alas pilkkusorto, täplätyrannia! leppäkertut huusivat yhteen ääneen ja heittelivät mustia pilkkuja ylös kattoon. Veikeä ja omaleimainen kokoelma proosarunoja tai miksei vaikka surrealistisia novellisatuja ihmeen inhimillisistä eläimistä ja eläimellisistä ihmisistä.