Monday March 4th, 2002
I cut my toenails for the last time
Absolute Truth Press / Mouse Zine Empire, 2004
Kaisa Lekalla on synnynnäinen kehitysvamma: epämuodostuneet jalat. Kaisa ei kuitenkaan vaivu katkeruuteen, vaan oppii näkemään asian karman sanelemana henkisen kasvun läksynä. 24-vuotiaana hän kyllästyy rumiin kenkiinsä ja krooniseen kipuun, tehden rajun päätöksen: amputoidaan molemmat jalat.
Operaatio ei ole helppo eikä kivuton, mutta ajatus uusista, mekaanisista jaloista motivoi Kaisaa. Epätoivon hetkiäkin tulee; niiden yli hänet auttavat ystävät, perhe ja poikaystävä Leka. Paljon kärsivällisyyttä tarvitaan, ennen kuin Kaisa on valmis kävelemään jälleen.
Tarinautti lokikirjaan: Takaisin sarjakuviin-projektini jatkuu. Kaisa Lekan sarjisten pariin minut vinkkasi Hdcanis. Hyvä vinkki se olikin, etten sanoisi loistava: Lekan tositarina menee luihin ja ytimiin, herkistää mutta myös naurattaa. Kaisan mikkihiirimäinen alter ego puhuu suoraan ja avoimesti sairaudestaan ja sen herättämistä tunteista, joita löytyykin laidasta laitaan. Kaisan rohkeutta on pakko ihailla, vaikkei hän itsestään mitään supersankaria teekään. Every day we experience miracles but all too often we discard them as coincidences, sanoo Kaisa itse omakustanteensa takakannessa.
I am not these feet kuuluu Kaisa's diaries - sarjaan, ja päiväkirjalta näyttääkin: karikatyyrimäiset hahmot, sutatut kirjoitusvirheet ja yleinen viitteellisyys vahvistavat henkilökohtaisuuden ja autenttisuuden tunnetta. Jälkifiilis oli ennen kaikkea nöyrä, ja hieman nolo kun muistaa mistä kaikesta turhasta sitä itse usein urputtaa. Tämä pieni teos kannattaisi jokaisen lukea! (Katselimme kirjaa myös yhdessä kuusivuotiaani kanssa, ja referoin mistä siinä on kysymys. Tyttö oli hyvin kiinnostunut, kyseli paljon eikä millään olisi raskinut palauttaa kirjaa kirjastoon.)
Summa summarum: I am no longer ashamed of being disabled. It's as if the shame has been burnt away with my feet.
Viimeisimmässä Divaani-lehdessä esiteltiin Kaisa Lekan ja hänen miehensä koti Porvoossa. Oli melko mielenkiintoinen ja varmasti kuvaa heidän persooniansa. Molemmat puolisot olivat varsinaisia keräilijähirmuja ja paljon heillä oli muun muassa Disneyn Mikki Hiiri-esineistöä.
VastaaPoistaAhaa, se selittää paljon... Kiitos vinkistä, täytyypä tsekata se lehti.
PoistaKaisa Lekan uusimman sarjiksen, expedition n:o 3'n kansi on kenties vuodein kaunein kirjan kansi. http://expedition3.com/wp-content/uploads/2012/03/press04.jpg
VastaaPoistaTodella upea on!
Poista