bg

Free background from VintageMadeForYou

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Kirsti Ellilä: Eksyneet näkevät unia


Olin väittänyt unohtaneeni jo kaiken ja siten olevani valmis.
Silloin Kirvat oli ojentanut kätensä ja koskettanut avainta, jota pidin kaulassani.
- Oletko valmis luopumaan tästäkin? Saanko heittää sen puolestasi järven pohjaan? Entä mitä me teemme Jacobille?
Silloin ymmärsin. En ollut valmis.

Kirsti Ellilä: Eksyneet näkevät unia
Karisto, 2011

Nimetön on jo melkein kuin maahinen. Hän on asunut Varjojen väen luona siitä asti, kun hänet löydettiin tiedottomana Käärmekuusen juurelta suuri ruusunpunainen suolakide taskussaan, monta Varjojen vuotta sitten. Nyt hänen on tullut aika liittyä pysyvästi Varjojen kansaan, hylätä mennyt ja saada oma maahisnimi, aivan kuten ystävänsä, niin ikään ihmisten puolelta eksynyt Tamir. Mutta kun Tamir löytää Käärmekuusen juurelta kullankeltaisen silkkitakin, joka sopii Nimettömälle kuin valittu, ei unohdettu menneisyys jätä häntä rauhaan.

- Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa? Kirvat oli kysynyt hiljaisella äänellä. - Se tarkoittaa, että sinua kaivataan jossakin.
Kun hän oli sanonut niin, tunsin miten sisimmässäni värähti. Kirvat jatkoi:
- Oletko varma, että haluat luopua unistasi? Oletko varma, että et koskaan enää halua itkeä? Nuo taidot nimittäin menetät, kun sinut liitetään Varjojen kansaan.

Nimetön tietää, että matka ihmisten maahan on sulaa hulluutta. Ajat ovat vaikeita, ja keisarin julma neuvonantaja Nepot on ottanut ohjat käsiinsä keisarin surressa petollista vaimoaan. Suolaorjat raatavat kaivoksissa, mutta Orientian maankuulu rikkaus on mennyttä; vuorisuola mustuu ja kalat ovat kadonneet vesistä. Nimetön kulkee kohti idän kuuluisia silkintekijöitä saadakseen tietää lisää silkkitakkinsa alkuperästä ja totuuden siitä, kuka on itse. Matkallaan hän kohtaa sekä ystäviä että pettureita, ja noudattaa viisaan Suojelus-hirven neuvoa: ei saa antaa periksi, jos haluaa löytää oman oikean nimensä.

Tarinautti lokikirjaan: Alunperin olin aikonut tänä juhannuksena lukea toisen kotimaisen lastenfantasian, mainioksi kehutun klassikon Mestaritontun seikkailut, mutta se siirtyikin tuonnemmaksi, kun tämä alkoi huudella kirjaston hyllyllä haluavansa lähteä mukaan. Tarina veikin yllätttävän hyvin mennessään myös aikuisen, ja vaikka loppuratkaisu olikin haistettavissa jo kaukaa, nautin kirjasta kovasti. Ellilän luomat taruolennot ovat juuri niin riemastuttavia ja raivostuttavia kuin tällaisessa seikkailussa pitääkin: pilkalliset kultakorennot, ahneet suohuurulaiset, ja tietysti suosikkini maapulliaiset, joiden savuräppänän päälle Nimetön epähuomiossa istahtaa. On maar se erinomanen häppee! Loppua kohden jännitys vähän lässähti, mutta lapsilukijoille seikkailua on aivan riittävästi. Identiteetin etsimisen teema,  oman nimen kaipaus, on tuotu esiin tavalla, joka puhuttelee sekä aikuista että lasta.

Summa summarum: Kiehtova, kaunis ja viisas seikkailusaturomaani. Parhaimmillaan ehkä 9-vuotiaille ja sitä vanhemmille -myös aikuisille. Lukekaa vaikka iltasaduksi itsellenne, sydämen viisautta kun ei ihmisellä ole ikinä liikaa :)

17 kommenttia:

  1. Hei Elma Ilona, minulla on yksi Ellilän lastenkirja, jota olen säästänyt kesää varten yhteiseksi lukemiseksi. Postauksesi toi mieleeni ja täytyy ottaa esille se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko udella, minkä niminen kirja? Itsenikin tekee mieli lukea lisää Ellilää ja nähdä, josko loputkin hänen lastekirjansa ovat yhtä hyviä.

      Poista
  2. Kiitos kirjaesittelystäsi, Elma Ilona! Kirsti Ellilän kirjoja en ole lukenutkaan..;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Aili! Minullekin tämä oli ensimmäinen Ellilä, mutta tuskin vimppa.

      Poista
    2. Lukekaa ihmeessä lisää Ellilää, pidän oikein kovasti! Majavakevät on hieno nuortenkirja ja kirkkotrilogia puhuttelee aikuista makua! Suosittelen lämpimästi, ja esittelyjä löytyy kyllä blogeista, mm. omastani ;)

      Poista
  3. Elma Ilona, kun näin sinun kirjoittaneen tästä, arvasin heti että tykkäsit! :) Minustakin tämä on kaunis ja koskettava tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinähän alat jo tuntea minun kirjamakuni, Maria :) Ilo aina lukea laadukasta kotimaista fantasiaa, jollaiseksi tämänkin voi lukea.

      Poista
  4. Hei, tämä on mullekin uusi tuttavuus, kiinnostava fantasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjanainen, lastenosastolta löytää usein aarteita ;)

      Poista
  5. Minullekin tämä on jotain uutta. Houkuttelee lukea iltasaduksi itselle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on tullut jo tavaksi lukea jotain "iltasatuja" itselleni; jotain josta tulee hyvä mieli. Murhia en muutenkaan juuri lue, mutta esim. sota-ja väkivaltakirjat säästän päiväsaikaan. Illalla jotain lempeän viisasta.

      Poista
    2. Sinä et lue murhia ja minä en fantasiaa;-)

      Mutta missä kulkee raja fantasiaan? Onko taru nykyään synonyymi fantasialle? Suohuurulaiset ja kultakorennot ovat kuin itse elämä. Se raja on sitten varmaankin tarinan kulku ja/tai se jokin siinä. Itse asiassa en kyllä pidä mistään rajoista..., mutta suosittelen sinulle Uskottuni dekkarin sijasta.

      Ellilän kirjassa on kaunis kansi. On vaa se nii erinomase fiin!

      Poista
    3. Hyvä kysymys, Leena! Totta, kirjojen karsinoiminen on usein aika turhaa ja vaikeaakin. Minulle taru on sellainen joka voisi tapahtua meidän omassamme - jos tapahtuu mystisiä, ne ovat tarkkaan varjeltuja salaisuuksia jotka pajastuvat harvoille. Fantasian maailmassa yleisesti tunnetut totuudet ja lainalaisuudet poikkeavat meidän maailmamme totuuksista. Tämän koin fantasiana, joku toinen näkee tässä tarun :) Eikä sillä niin väliä, niin kauan kuin tarina toimii.

      Poista
  6. Luin tämän viime kesänä ja minustakin tämä oli ihastuttava. Ellilää pitäisi lukea lisää! :)

    VastaaPoista
  7. Ellilä on minullekin suhteellisen uusi tuttavuus. Pidin kovasti tästä kirjasta. Hieman yllättäen myös Ellilän kirkkotrilogia ihastutti, vaikka ensin vähän arastelin kirkon piiriin sijoittuvaa sarjaa. Minäkin aion lukea hänen kirjojaan lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirkkotrilogiasta en ole kuullutkaan. Laitanpa listalle!

      Poista

Kiitos kun kävit! Jätäthän puumerkkisi.